Hopsu varoittaa: Viestinnän keskittäminen vakava takapakki demokratialle

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu varoittaa hallituksen suunnitelmasta keskittää kaikkien ministeriöiden viestintä Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Hopsun mukaan uudistus uhkaa virkamiestyön riippumattomuutta, heikentää hallinnon avoimuutta ja kaventaa kansalaisten tiedonsaantioikeuksia. 

Myös muun muassa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on ottanut keskittämishankkeeseen kantaa useampaan kertaan. Viesti ry:n mukaan laajaa kritiikkiä nostattaneesta hankkeesta päätettiin ennen kuin riskejä, säästöjä tai vaikutuksia oli haluttu arvioida.

Inka Hopsu jätti aiemmin syksyllä kirjallisen kysymyksen hallituksen keskittämisaikeesta. Pääministeri Orpon vastauksen mukaan uudistus ei heikennä tiedonsaantia, mutta viestintää ohjataan entistä tiukemmin hallituksen linjauksista tiedottamiseen.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla valtioneuvoston asiakirjasta, josta voi tulkita viestintähankkeen motiivin olevan poliittinen. "Kansalaisten kokemus talouspoliittisten ratkaisuiden epäoikeudenmukaisuudesta haastaa tällä hetkellä hallituksen omien viestien läpimenoa julkisuudessa", paperissa sanotaan.

Hopsun mukaan tällaiset kannat lisäävät huolta ja vahvistavat kuvaa hankkeen tavoitteesta politisoida viranomaisviestintää.

"Nyt alkaa todella näyttää siltä, että tässä rakennetaan pääministerin viestintäosastoa ja valjastetaan ministeriöiden viestintä hallituspuolueiden viestintätiimien jatkeeksi. Tällainen kehitys kaventaa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia saada luotettavaa ja monipuolista tietoa", painottaa Hopsu.

Huonoja kokemuksia Ruotsista

Kesäkuussa käynnistyneen valtionhallinnon viestintäuudistuksen valmistelu on nyt jo loppusuoralla.

Viesti ry on kertonut, että Ruotsin vastaavasta uudistuksesta on huonoja kokemuksia, sillä keskittämisen on koettu heikentäneen viestinnän läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaneen median tiedonsaantia. Karl Magnus Johansson tutki Ruotsin hallituksia vuodesta 2006 lokakuuhun 2022 saakka. Raportissa havaittiin, että uudistuksen viestinnän keskittäminen pääministerin kanslialle on luonut median näkökulmasta voimakkaan portinvartija-asetelman, mikä on huolestuttavaa erityisesti sananvapauden ja demokratian näkökulmasta.

Suomen uudistuksessa viestijät toimisivat edelleen ministeriöissä, mutta työnantajana olisi valtioneuvoston kanslia. Viestintä aiottaisiin keskittää jo vuoden 2027 alusta osana valtionhallinnon säästöjä.

"Suunnitelma on huolestuttava monestakin syystä. Kyse ei ole vain rakenteellisesta muutoksesta vaan siitä, miten suomalainen demokratia toimii ja miten kansalaiset saavat luotettavaa tietoa", totesi Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo jo kesällä.

"Myöskään säästöjen syntymisestä ei ole olemassa arviota eikä säästöjen pitäisi olla muutenkaan ensisijainen ajuri näin suuressa muutoksessa", Repo jatkaa.

Hopsu summaa, että demokraattisessa yhteiskunnassa viranomaisten viestinnän on oltava läpinäkyvää ja tarjoattava kansalaisille mahdollisuus ymmärtää hallinnon toimintaa.

"Vaadin, että uudistus kuopataan tai pistetään vähintään jäihin, jotta ehditään arvioida tarkasti keskittämisen vaikutukset kansalaisten tiedonsaantiin. Viestinnän uudistuksissa on varmistettava selkeä erottelu poliittisen viestinnän ja viranomaisviestinnän välillä. Viranomaisten viestinnän tulee säilyä itsenäisenä ja neutraalina", Hopsu päättää.