Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista, muttei kasvattanut lapsilukua
Isyysvapaauudistusten tuoma joustavuus lisäsi isien vapaan käyttöä, mutta ei muuttanut perheiden pysyvyyttä tai syntyvyyttä merkittävästi. Laboren tuore tutkimus osoittaa, että vaikka joustot tukivat isien osallistumista, niiden toivottu vaikutus perherakenteisiin jäi rajalliseksi.
Neljän suomalaisen isyysvapaauudistuksen mahdollistamat joustot lisäsivät isien vapaan hyödyntämistä 2000-luvulla, mutta uudistukset eivät vaikuttaneet laajasti vanhempien pysymiseen yhdessä tai toisen lapsen hankintaan, summaa tuore tutkimus.
Laboren erikoistutkija Lauro Carnicellin tutkimuksessa Effects of paternity leave reforms on family structure tarkasteltiin vuosien 2001, 2003, 2007 ja 2010 isyysvapaauudistuksia ja arvioitiin, miten muutokset vaikuttivat perheiden vakauteen, eli avio- tai avoliiton jatkumiseen, ja toisen lapsen saamiseen.
”Joustava ajoitus näyttää olevan tärkeä tekijä isien osallistumisessa. Samalla tulokset osoittavat, että isyysvapaan laajentamisella ei ollut juuri mitään vaikutuksia perherakenteisiin tai syntyvyyteen”, toteaa Carnicelli.
Isyysvapaauudistukset ovat olleet osa pyrkimyksiä lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja isien osallistumista varhaiseen hoivaan. Samalla on herännyt kysymyksiä siitä, voivatko nämä uudistukset vaikuttaa perheiden rakenteisiin tai lapsilukuun pitkällä aikavälillä.
Isyysvapaajoustot vaikuttivat perherakenteisiin vain vähän
Tutkimus osoittaa, että uudistukset, jotka lisäsivät isien valinnanvapautta vapaan ajankohdan suhteen, lisäsivät selvästi vapaan käyttöä. Erityisesti vuoden 2010 uudistus lisäsi nuorten vanhempien todennäköisyyttä saada toinen lapsi ja pysyä yhdessä.
Kokonaisuudessaan tarkasteltuna uudistukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet laajasti perheiden vakauteen tai tulevaan hedelmällisyyteen. Tulokset alleviivaavat, että perhevapaapolitiikan vaikutukset voivat jäädä rajallisiksi, jos tavoitteena on muuttaa perherakenteita tai syntyvyyttä.
Tutkimuksessa käytettiin rekisteripohjaista aineistoa Kelasta ja Tilastokeskuksesta sekä niin sanottua RDD-asetelmaa, jossa politiikkamuutoksen tarkkaa ajankohtaa hyödynnetään vaikutusten arvioimiseksi.
