Googlen hanke on oikeassa maassa, mutta väärässä paikassa ja väärän hallituksen aikaan

Suomi täyttää kaikki globaalin datateollisuuden toiveet: poliittinen vakaus, puhdas energia ja viileä ilmasto. Mutta Googlen hanketta on juhlittu vanhentuneen aluepolitiikan ja tehdasajattelun näkökulmasta – laitoksena, jonka tehtävä on nostattaa maakuntien toiveita työpaikoista ja verotuloista. Ja toiveet saavatkin haihtua taivaan tuuliin heti, kun poliittinen tarkoitus on täyttynyt.

Datakeskus ei kuitenkaan ole tehdas, vaan potentiaalinen osa modernia energiajärjestelmää. Kun konesali sijoitetaan korpimetsään, taivaan tuuliin haihtuu myös sen synnyttämä lämpöenergia. Samalla se kuormittaa sähköverkkoa: pitkät siirtomatkat lisäävät investointitarpeita, hävikkiä ja haavoittuvuutta – ja lopulta nostavat kustannuksia koko järjestelmässä. Juuri sitä älykkään energiapolitiikan pitäisi välttää.

Nyt myös poliittinen vakaus on rikki. Suuryhtiöt eivät halua operoida maassa, jossa päätökset heiluvat vuosittain hallituksen riidoista tai lobbareiden mielenliikkeistä riippuen. Verotuksen ennustamattomuus on vakavampi riskisignaali kuin sen taso.

Vielä vakavampaa on, että hallitus aikoo kiristää datakeskusten verotusta samaan aikaan, kun EU:n Green Industrial Deal suosittelee minimiveroa vihreän siirtymän nopeuttamiseksi. Tällä hetkellä tuulivoimaa joudutaan jarruttamaan, jotta sähkön hinta ei painuisi negatiiviseksi.

Jos puhdasta sähköä syntyy ajoittain liikaa, sen käyttöä ei pidä verottaa vähemmäksi vaan ohjata järkevään suuntaan. Datakeskus on juuri tällainen järjestelmäankkuri – suuri, tasainen ja pitkäjänteinen kuluttaja, joka ottaa vastaan ylijäämäsähköä ja palauttaa sen hukkalämpönä hyötykäyttöön.

Suomen tulisi vahvistaa asemaansa datainvestointien toivemaana: sitouttaa yhtiöitä järkähtämättömään vakauteen ja pitkäaikaisiin sitoumuksiin, joissa parhaimmillaan yhtiöt rakentaisivat myös omaa tuulivoimaa ja pienydinvoimaloita käyttöönsä. Dataliiketoiminnan lisäksi ne tarjoaisivat energiamarkkinalle tasaavia järjestelmiä, varastoja ja kaukolämpöä kasvukeskuksille. Muutama löytyy myös itä-Suomesta, jota on luvattu elvyttää.

Ruotsi ja Norja ovat jo päättäneet tänä syksynä alentaa datakeskusten sähköveroa. Kuten ex-ministeri Timo Harakka eilen huomautti, Suomi uhkaa nostaa sähköveroa juuri ennen kuin sen oma selvitys datakeskusten kansantaloudellisesta merkityksestä valmistuu. Juuri tällainen on investoijan kauhuvaltio: päätöksiä ennen tietoa, ja politiikkaa ilman harkintaa.

Orpo toistelee sanaa ’pragmaattinen’ kuin itseään toteuttavaa mantraa, mutta hänen johtamansa hallitus on kaikkea muuta: tunneohjautuva, selittelevä ja mantelitumakkeella reagoiva.

Pragmaattinen hallitus olisi tällaisen sähläyksen vastakohta: tulevaisuusennusteet tarkasti analysoiva, pitkäjänteisiä strategioita luova ja kestävyystavoitteita kirittävä. Pohjoismainen kumppani, jota ei tiedevastainen populismi horjuta.

Markus Wasara