Ilmastonmuutos haalentaa valtamerten vihreyttä
Ilmastonmuutos on vaikuttamassa valtamerten väriin. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan merien vihreys haalistuu, kun kasviplankton vähenee lämpenevien pintavesien ja heikentyvän ravinteiden kierron seurauksena. Samalla heikkenevät myös merien hiilinielut.
Kalle Pusa
Maailman vihreät meret haalistuvat, kertoo Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Värimaailman muutos johtuu kasviplanktonin määrän vähentymisestä merissä.
Meri saa vihertävän värinsä kasviplanktoneista. Ne ovat mikroleviin kuuluvia mikroskooppisen pieniä planktoneliöitä. Kasviplanktonit ovat merkittäviä hiilinieluja sekä hapen vapauttajia.
Tutkimuksen mukaan kasviplanktonin vähentyminen johtuu merenpinnan lämpötilojen nousemisesta. Koska merenpinta lämpenee voimakkaammin kuin ennen, ovat lämpötilaerot meren eri kerrosten välillä kasvaneet. Merenpintakerroksissa elävät kasviplanktonit ovat riippuvaisia meren alempien kerrosten ravinteiden kulkeutumisesta pinnalle.
Kerrosten välisten lämpötilaerojen kasvun epäillään estävän ravinteiden kulkeutumista, joka saattaa johtaa kasviplanktonien vähentymiseen.
Suomessa kenties tunnetuimpia kasviplanktoneita on kesien vitsaus, sinilevä. Vaikka sinilevä on oikeastaan bakteeri, lasketaan se kuitenkin kasviplanktoniksi, sillä se yhteyttää.
Laajoja vaikutuksia niin hiilinieluihin kuin ekosysteemeihin
Tutkijat käyttivät syväoppimisalgoritmeja analysoimaan satelliittidataa sekä monitorointilaivoilta kerättyjä tietoja. Algoritmit arvioivat lehtivihreän määrää valtamerissä. Lehtivihreän määrää mitataan a-klorofylli -suureella, jonka avulla voidaan arvioida kasviplanktonin biomassa.
Lehtivihreää katosi 20 vuodessa keskimäärin 0,35 mikrogrammaa kuutiometrissä merivettä vuodessa. Vihreyttä hävisi tuplasti rannikkoseuduilla ja jopa nelinkertaisesti jokisuistoissa. Syyksi epäillään ihmisten aiheuttamia päästöjä.
Kun kasviplankton häviää, vähenevät niiden mukana merien hiilinielut. Tutkimuksen mukaan merien kyky imeä hiilidioksidia ilmakehästä on vähentynyt vuosittain noin 0.088 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että meret imevät jopa 32 miljoona tonnia vähemmän hiilidioksidia vuodessa.
Kasviplankton on myös jokaisen vesistön ravintoketjun alkupiste, joten sen väheneminen vaarantaa merien ekosysteemeitä.
Tutkimus haastaa näkemyksen, jonka mukaan meret rehevöityisivät entisestään ilmaston lämmetessä. Tutkijoiden mukaan kasviplanktonin häviäminen vaihtelee alueittain, mutta globaali trendi on selkeä. Aikaisemmat tutkimukset eivät julkaisun tutkijoiden mukaan ole olleet yhtä kattavia.
Tuloksista ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että Suomen sinilevätilanne helpottuisi, sillä kasviplanktonin häviäminen on hyvin alueellista. Hiilinielujen väheneminen sen sijaan saattaa vaatia sitä, että valtioiden tulee tiukentaa päästötavoitteitaan.
“Merien hiilinielujen heikkeneminen tarkoittaa, että paine suurempiin päästövähennyksiin kasvaa”, kertoo yksi julkaisun tutkijoista, apulaisprofessori Di Long Tsinghua-yliopistosta Pekingistä.
Tutkimuksesta uutisoi The Guardian -lehti.
