"Ymmärtämättömiä päätöksiä" - kotoutusleikkaukset haittaavat työllistämistä
Hallitus leikkasi kotoutumisen tuista 30 miljoonaa euroa. Asiantuntijat arvioivat sen vaikuttavan suoraan maahanmuuttajien työllisyyteen.
Perttu Rytsölä
"Hallituspuolueiden kovat puheenvuorot maahanmuuttajiin liittyen näkyvät myös ymmärtämättöminä päätöksinä", vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu napauttaa.
"Budjettiriihessä päätetyt lisäleikkaukset kuntien kotoutumiskorvauksiin tulevat entisestään heikentämään kieli- ja työllistymiskoulutusta. Tämä taas heikentää maahanmuuttajien mahdollisuutta työllistyä. Tarvitsemme yksiselitteisesti lisää kielikoulutusta ja sen varmistamista, että jokaisella on mahdollisuus työllistyä", Hopsu toteaa.
Kunnat saivat päävastuun kotoutumisesta vuoden 2025 alussa. Hallitus on vakuuttanut, että leikkaukset eivät vaikuta kuntien kotoutumistoimiin, mitä Kuntaliiton asiantuntija Maija Niskavirta epäilee.
"Vaikka leikkaus kohdistuisikin esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavien laskennalliseen korvaukseen, sillä on vaikutusta kotoutumispalveluiden ja kuntatalouden kokonaisuuteen. Yhdestä rahoituksesta leikkaaminen lisää painetta toisaalla. Leikkaukset voivat esimerkiksi kasvattaa jonoja muihin palveluihin tai voivat johtaa priorisointeihin, mitä palveluita kunta tarjoaa", Niskavirta arvioi.
Kuntaliitto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa kotoutumislain mukaisista laskennallisista korvauksista maksetaan tänä vuonna Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Ukrainasta paenneista.
Ukrainalaiset ovat suuri Suomeen muuttanut ryhmä. Heidän joukossaan on paljon työikäisiä ja valmiudet päästä mukaan suomalaiseen työelämään ovat hyvät. Puutteellinen kielitaito on suurin työllisyyden este, ja juuri sen parantamiseen hallituksen leikkaukset osuvat.
Hallitus perustelee kotoutumisen leikkauksia kuntien vastuiden keventämisellä, mutta Kuntaliiton puheenjohtaja Mikko Härkönen ei selitystä niele.
"Paljoa kevennettävää ei ole. Kotoutumista ei ole syytä keventää vaan vahvistaa", Härkönen sanoo.
Hallituspuolueiden maahanmuuton vastaiselta laidalta on toistuvasti vaadittu maahanmuuttajia hoitamaan kotoutumisensa itse, mutta Niskavirta argumentoi, että siihen tarvitaan molempia osapuolia.
"Kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa maahan muuttaneen ja yhteiskunnan välillä sekä edellyttää molemminpuolista kohtaamista. Kotoutumisen alkuvaiheen palvelut ovat maahan muuttaneelle tärkeitä palveluita, joiden kautta päästä mukaan osalliseksi yhteiskuntaan."
Kuntaliitto muistuttaa, että työllisyyden kasvu on tällä vuosituhannella perustunut maahanmuuttoon.
