"On kaikkien etu, että lapset kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan", toteaa lapsiasiavaltuutettu
Maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäynti tarvitsee lisää yksilöllistä tukea, todettiin Lapsiasiainneuvottelukunnassa. Riittämättömät valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään sekä rasismi estävät kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Koulutusjärjestelmämme on nykyisellään riittämätön osalle maahanmuuttajataustaisista lapsista, eivätkä he saa tarpeeksi valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään, Lapsiasiainneuvottelukunnan tilaisuudessa todettiin. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kiinnittyminen suomalaisen yhteiskuntaan kohenee.
Maahanmuuttajatausta yhdistää hyvin erilaisissa tilanteissa olevia lapsia, joten tuen tarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin Salla Venäläinen suosittelee, että arviointituloksiin perustuen kuntien tulisi panostaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti valmistavaan opetukseen, ennen yhteiseen perusopetukseen siirtymistä.
Aikuisten syytä kasvattaa lapsia hyväksymään erilaisuutta
Suomalaisessa yhteiskunnassa suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja perheisiin aiheuttaa ongelmia. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisella lapsella on muita suurempi todennäköisyys joutua kiusatuksi koulussa mutta myös osallistua kiusaamiseen itse.
"Lapsen terveen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän onnistuu oppimisessa ja saa joukkoon kuulumisen kokemuksia", toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
"Lasten välinen rasismi heijastelee aikuisten arvomaailmaa ja aiheuttaa paitsi yksittäisten lasten pahoinvointia, myös vakavia sosiaalisia ongelmia. Aikuisten onkin syytä tarkastella asenteitaan ja kasvattaa lapsia arvostamaan ja hyväksymään toistensa erilaisuutta. On kaikkien etu, että lapset kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan, Pekkarinen painottaa.
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla.
