Suomalaisten enemmistö on valmis ottamaan hoitoa lääkäriltä, joka vasta opettelee suomea tai ruotsia
E2 Tutkimuksen raportin mukaan lähes 56 % suomalaisista on valmis ottamaan hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomea tai ruotsia. Lähes 70 % on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kieliämme.
Reilu puolet suomalaisista, 56 prosenttia, on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä, selviää E2 Tutkimuksen tuoreesta raportista. Myös selvä enemmistö suomalaisista, lähes 70 prosenttia, on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kieliämme. Maailmantilanne ei tutkimuksen mukaan horjuta suomalaisten identiteetin perustekijöitä: suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille (87 %).
E2 Tutkimus selvitti Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin toimeksiannosta suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön. Lisäksi kartoitettiin monikieliseen kanssakäymiseen liittyviä käytäntöjä eri puolilla Suomea.
Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä hyväksyvämmin siihen, että heitä hoitaa vasta ruotsia tai suomea opetteleva lääkäri tai sairaanhoitaja. Kolme neljäsosaa suomalaisista ei kuitenkaan ole valmis siihen, että he saisivat viranomaispalvelua muulla kuin äidinkielellään.
Äidinkieli on iso osa identiteettiä, enemmistö puhuu silti mielellään vieraita kieliä
Kielten opettelua pidetään tutkimuksessa hyvin tärkeänä: yli 90 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelisivat suomen tai ruotsin kielen. Tätä tavoitetta tukee se, että enemmistö suomalaisista, lähes 70 prosenttia, on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kansalliskieliämme.
Tutkimuksen mukaan myös pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus sekä äidinkieli määrittävät voimakkaasti suomalaisia. Lähes 90 prosentille suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä, mutta myös pohjoismaalaisuus (68 %) ja eurooppalaisuus (68 %) sekä äidinkieli (75 %) ovat tärkeitä määrittäjiä.
Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettejä, kielten opiskelua arvostetaan. Merkittävin kannustin kielten opiskelulle on näkemys siitä, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Lähes puolet suomalaisista arvioi näin.
Tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineistot kerättiin helmi-maaliskuussa 2025.
Ville Pitkänen, Tuija Väyrynen, Mari K. Niemi & Rolle Alho: Uskalla puhua, malta kuunnella – tutkimus suomalaisten kieliasenteista ja identiteeteistä. / Våga tala, ha tålamod att lyssna – en undersökning om finländarnas språkattityder och identiteter. E2 Tutkimus 2025.
