Vihreiden puoluekokouksessa odotetaan itsevarmasti vaalivoittoa
Vihreiden puoluekokous Hämeenlinnassa uhkuu itsevarmuutta. Linjapuheissa ei pohdita matalia galluptuloksia, vaan sitä, kuinka tulevat eduskuntavaalit voitetaan. Suuria odotuksia leijuu ilmassa, vaikka osa pitää puheita ylioptimistisina.
Kalle Pusa
Vihreät ovat kerääntyneet puoluekokoukseen Hämeenlinnaan. Ennen puoluekokousta medioissa on maalattu kuvaa matalalla lentävästä puolueesta, joka etsii paikkaansa kannatuskriisin keskellä.
Paikallaolijat näkevät tilanteen toisin. Kannatuskriisin sijaan puhutaan siitä, millä kokoonpanolla ja millä teemoilla edetään kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja.
Ja niihin on pakattu todella kovat odotukset.
Puheenvuoroissa maalataan kuva kasvusta, jossa vihreät nousee yleispuolueeksi, joka voittaa takaisin menetetyt paikat sekä valtaa myös uusia.
”Tämä ei ole mikään kriisikokous”, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Venla Monter kertoo Verdelle. ”Vaan hyvä hetki valmistautua eduskuntavaaleihin.”
Samaa mieltä on Lassi Niininen, Jyväskylän ja Keski-Suomen vihreiden toiminnanjohtaja.
”Kunta- ja aluevaalit menivät hyvin, mutta meillä on tulossa työteliäät kaksi vuotta. Toivon tästä puolueelle voimaantumiskokousta.”
Uudelleenvalittu puheenjohtaja haastoi linjapuheessaan Orpon hallituksen
Puolueen puheenjohtaja Sofia Virta nousi lavalle aplodien saattelemana. Virran linjapuhe maalasi kuvan vihreistä yleispuolueena, joka tarjoaa rohkean ja kunnianhimoisen vision tulevaisuuden Suomesta, jossa hyvinvointivaltiosta pidetään kiinni.
Virta muistutti myös siitä, että vihreät ovat olleet kirittäjiä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä mutta myös turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
”Me olimme se puolue, joka varoitti Venäjän uhasta ennen kuin muut puolueet siitä puhuivat”, Virta totesi.
Virran linjapuheesta ei aistinut kriisiä tai pettymystä tilanteeseen vaan voimakasta uskoa tulevalle kahdelle vuodelle. Virta viittasi myös pitkän linjan vihreän poliitikon, ja Verden entisen päätoimittajan, Osmo Soininvaaran kommenttiin siitä, ettei vihreät taida olla sodan ajan puolue.
”Vihreät on kaikkien aikojen puolue”, Virta toteaa.
Katse on tiukasti eduskuntavaaleissa, ja usko Virralla niihin on vahva.
”Vuonna 2027 tullaan näkemään sellainen vaalivoitto, että ne bileet jatkuvat puoli vuotta.”
Optimistisesti kohti voimakasta kasvua
Niin linjapuheissa kuin haastateltujen kommenteissa aistii näkemyksen, että puolue on nyt lähdössä hakemaan todella voimakasta kasvua.
Puoluesihteeriksi uudelleen valittu Anna Moring totesi, että vaalivoitto lähtee siitä, että vihreät tekee politiikkaa, jota ihmiset haluavat nähdä.
”Meillä on kaksi vuotta aikaa tehdä puolueesta sellainen, joka voittaa eduskuntavaalit. Seuraavat kaksi vuotta haluan kertoa suomalaisille, mitä me rakastamme.”
Ajatus yleispuolueesta nähdään laajemman kannatuksen pohjana ja oikeastaan sen ainoana mahdollistajana.
”Ei meillä ole muuta vaihtoehtoa meille kuin olla yleispuolue ja meiltä kyllä löytyy on ratkaisut kaikkiin politiikan sektoreihin.”, kansanedustaja Atte Harjanne sanoo.
”Mutta haaste on se, kuinka me pidämme samalla ilmasto- ja ympäristökysymyksiä esillä. Yhteiskunnallinen keskustelu näistä aiheista on hiipunut, joten meitä vihreitä tarvitaan nostamaan niitä taas esille.”
Kannatustavoitteet korkealla - gallupit eivät
Toisaalta puoluekokouksessa jotkut haastateltavista haluaisivat laajempaa keskustelua siitä, miksi puolue on juuri nyt kannatuksen pohjalla.
”Me puhumme tulevasta vaalivoitosta ja siitä, että olemme vahvoja, mutta nyt kannatus on historiallisen matala. Mitkä ovat syyt siihen ja miksi niistä ei puhuta?” toteaa eräs haastateltava.
Vaikka alue- ja kuntavaaleissa saavutettiinkin torjuntavoitto, kannatus on kyselyiden mukaan ennätysmatala. Kannatuskyselyt eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, ja tämä saattaa selittää puoluekokouksen optimismia.
“Gallupit ovat vain yksi indikaatio, mutta kevään vaalitulos – Helsingin tulosta lukuunottamatta – taas indikoi parempaa”, Espoon vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Peppi Seppälä selittää.
“Perussuomalaisilla oli hyvä gallup-tulos ennen vaaleja, mutta he romahtivat. Eihän kukaan nyt puhu, että heillä menisi hyvin, vaikka heidän galluppinsa ovat tällä hetkellä vaalitulosta parempia.”
Huippuvuosista mallia?
Pudotusta huippuvuosista on kuitenkin lähes kymmenen prosenttia. Kun 2017 haastettiin perinteisiä pääministeripuolueita, niin nyt lojutaan vasemmiston takana, kaukana kärkisijoista.
Ratkaisut kannatuksen nousuun saattavat löytyäkin huippuvuosista.
Coel Thomas Helsingistä on käynyt puoluekokouksissa vuodesta 2014 ja on todistanut huiput. Hän näki, että silloin vihreät oli selkeästi rohkea ja uskottava arvoliberaalin Suomen johtaja.
”Me ohitimme jopa demarit kannatuksessa, ja se oli silloin, kun olimme vahvasti profiloituneet sateenkaarikysymyksissä”, Thomas sanoo. ”Meillä oli vahva omistajuus arvoliberaaleissa kysymyksissä, ja me voimme ottaa omistajuuden takaisin. Siihen tarvitsemme rohkeutta ymmärtää, että me emme tarvitse 100 prosenttia kannatuksesta, vaan pelkästään sen 20 prosenttia.”
Espoolainen Olli-Pekka Paasivirta yhtyy Thomasin näkemykseen. Hänelläkin on kymmenen vuoden kokemus puoluekokouksista.
”Jos saamme perusasiat kuntoon ja puhumme yleispuolueena rohkeasti isoista asioista, niin Sofian visio kyllä toteutuu”, Paasivirta toteaa.
Molemmat muistelevat myös, että vihreiden suosion huippuhetkillä puolueella oli puheenjohtajana Ville Niinistö, joka puhui heidän mielestä suoraan selkeistä teemoista.
”Mutta Niinistöllä kesti vuosia kasvaa siksi johtajaksi, jona hänet muistetaan”, Thomas muistuttaa.
Sekä Thomas että Paasivirta uskovat Virtaan puheenjohtajana ja näkevät, että hän on kahden vuoden aikana kasvanut johtajana. Tämä on näkynyt vaalikentillä.
”Helsingissä viimeisinä iltoina ennen kunnallisvaaleja oli ihan käsin tuntuvaa, kuinka todella suosittu Virta oli nuorten äänestäjien keskuudessa”, Thomas kertoo.
Pohjoisessa vihreitä äänestetään luonnonsuojelun vuoksi
Aivan kaikki eivät kuitenkaan näe, että yleispuolue on vihreille ainoa tie. Tilanne näyttää hyvin erilaiselta kasvukeskusten ulkopuolella.
”Ymmärrän, että Etelä-Suomessa, kaupunkien keskellä, yleispuolue on se, millä saadaan kannatusta”, Mika Flöjt Kuusamosta kertoo.
”Mutta meillä pohjoisessa ympäristö- ja luonnonresurssikysymykset ovat yhä todella tärkeitä. Juuri ympäristöarvot sekä luonnonsuojelu ovat ne, jotka saavat kansalaiset pohjoisessa äänestämään vihreitä.”
Kuten Soininvaara, myös Flöjt näkee haasteeksi nykyisen ajan. Sota ja turvallisuuskysymykset ovat nyt esillä ja kansalaisten puheissa.
”Putinin aika on eri kuin vihreä aika. Maamiinakysymys ei tule valumaan meidän laariimme”, Flöjt sanoo.
