Miinakysymys jakaa vihreitä

Perttu Rytsölä

Orpon hallitus esitti aiemmin tänä keväänä Suomen irtaantumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Kysymys jakaa vihreiden nykyisiä ja entisiä aktiiveja. Verde selvitti kantoja.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen jakaa hallituksen näkemyksen tarpeesta hakea keinoja vahvistaa Suomen puolustusta, mutta suhtautuu kuitenkin varauksella Ottawan sopimuksesta irtautumiseen.

”Muuttuneessa turvallisuustilanteessa pitää olla kykyä tarvittaessa arvioida ratkaisuja uudelleen. Samalla on hyvä tiedostaa, että perusteet Ottawan sopimuksen takana eivät ole tällä välin hävinneet mihinkään”, Tynkkynen arvioi.

Ottawan sopimuksesta irtaantumiseen liittyisi Tynkkysen mukaan merkittäviä riskejä ja ongelmia.

”Suomen etu pienenä maana on puolustaa sääntöpohjaista kansainvälisestä järjestystä. Jos Suomi lähtee etujoukoissa irtaantumaan sodankäynnin sääntöjä asettavista sopimuksista, sen seuraukset voivat olla arvaamattomia ja haitallisia”, Tynkkynen luonnehtii.

Tynkkynen toivoo aiheesta rauhallista ja punnittua keskustelua, jossa ei riennetä hätiköityihin johtopäätöksiin.

Vihreistä kansanedustajista moni vielä pohtii päätöstään. Atte Harjanne kertoi viime vuonna Verden kolumnissaan kannattavansa Ottawan sopimuksesta irtaantumista, kun taas Fatim Diarra, Bella Forsgrén ja Alviina Alametsä eivät kannata sitä.

Kysymys on vihreille vaikea, koska Suomen turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti, mutta perinteisesti puolueelle rauhan edistäminen ja kansainvälisistä sopimuksista kiinni pitäminen ovat toiminnan ydinarvoja.

Vihreät olivat myös vahvasti viemässä Suomea mukaan Ottawan sopimukseen. Esimerkiksi vihreiden veteraanivaikuttaja Kati Juva oli Rauhanliikkeen kautta ajamassa Suomea sopimukseen, Tuija Brax oli sopimuksen liittymiseen aikaan asiasta mietintöjä laatineen puolustusvaliokunnan jäsen ja tuolloinen kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala vei lopulta allekirjoitetun sopimuksen miinakokoukseen Phnom Pehniin Kambodžaan.

Nyt kuitenkin sekä Brax että Hautala ovat sitä mieltä, että sopimuksesta on aika erota.

Itäraja on nyt yhteinen Nato-raja

Kambodžan miinakenttien äärellä ja loukkaantuneita siviilejä tavatessa oli helppo ajatella, että muutos oli askel kohti turvallisempaa maailmaa.

Nyt Hautala näkee Suomen aseman toisin.

"Varovaisesti olisin taipuvainen hyväksymään irtautumisen, toki vastentahtoisesti", Hautala toteaa ja pohtii Venäjän todennettua uhkaa.

"Puola, Latvia, Viro ja Liettua ovat lehtitietojen mukaan irtaantumassa sopimuksesta. Voiko Suomi toimia eri tavalla? Itärajamme on nyt osa Naton ja Venäjän yhteistä rajaa ja (sopimukseen) jääminen tarkoittaisi, että vain Suomessa miinoja ei voisi käyttää."

Ottawan sopimuksen kuuluu pykälät sopimuksesta irtaantumiseen, Hautala muistuttaa.

"Tätä ei voi verrata esimerkiksi rajalakiin, joka on selvästi kansainvälisten velvoitteiden vastainen."

Monen muun tavoin Hautala korostaa, että Suomen on oltava vastuullinen miinoittaja. Tekniikka mahdollistaa nyt paremmin miinojen tarkan paikallistamisen ja poistamisen.

"Miinojen satunnainen kylvö maastoon on ongelma, joka on esimerkiksi Ukrainassa nyt yksi sodan suurimpia ympäristötuhoja."

Toisaalta Hautala arvostelee tapaa, jolla sopimuksesta ollaan eroamassa.

"Vaikutusarviot ovat epäselviä. Eihän sitä voi tarkastella pelkästään Suomen silmin. Mitä useiden maiden irtaantuminen tarkoittaa Ottawan sopimukselle kokonaisuutena ja sen toimeenpanolle?"

Hautala ymmärtää asiaan liittyvän puolustussalaisuuksia, mutta vaatii, että sitä silti avataan enemmän kansalaisille.

Brax: "ennakolta arvioidut uhkakuvat ovat toteutuneet"

Myös vihreiden entinen kansanedustaja Tuija Brax, joka oli Ottawan sopimukseen liittymiseen aikaan asiasta mietintöjä laatineen puolustusvaliokunnan jäsen, näkee tilanteen nyt toisin.

Brax muistuttaa, että sopimukseen liityttiin selvästi eduskunnan aukikirjoittamalla ajatuksella, että Venäjä liittyy ajan kanssa jäseneksi. Näin ei ole tapahtunut ja lisäksi Venäjä on aloittanut mittavan maasodan, joka reilu vuosikymmen sitten oli kaukainen ajatus.

"Mietintöihin kirjattiin, että Suomen turvallisuustilannetta ja korvaavia järjestelmiä seurataan vuosittain. Niistä asioista, mitä silloin valiokunnassa kirjattiin, 10 vuotta myöhemmin on tullut useampi rasti ruutuun", Brax pohtii.

Hän äänesti aikanaan eroamisen puolesta. "Nyt johtopäätös on toinen."

Hän ei koe mielensä muuttuneen. "Tavoitteisiin vain ei päästy, tilanne on muuttunut ja jos julkisuudessa olevat tiedot puolustuksemme tarpeista pitävät paikkansa, nyt on oikea aika erota".

”Eduskunnan valiokuntien mietinnöissä erikseen korostettiin, ettei sopimuksesta saa erota sotatilanteessa. Tätä tuskin olisi nostettu esiin, jos ei olisi haluttu ilmaista, että sopimuksesta voi laillisesti irtaantua muissa olosuhteissa, jos olosuhteet muuttuvat,” Brax jatkaa.

Rauhanliikkeen veteraani vastustaa

Samalla tarmolla, jolla Kati Juva Suomea ajoi sopimukseen, hän vaikuttaa nyt sen puolesta, ettei siitä erota.

"Miinat ovat äärimmäisen epäinhimillisiä, eivät ne erota siviilejä tai sotilaita."

Juva vetoaa tutkimukseen, jonka mukaan miinoista kärsineistä peräti 80 % on siviilejä ja näistä 40 % lapsia.

"Eivät he osaa lukea tai ymmärrä kieltoja. Miinat ovat siivoton tapa käydä sodankäyntiä."

Juva ei usko, että edes Suomessa osattaisiin käyttää miinoja vastuullisesti.

"Varusmiehet ovat kertoneet harjoituksista, että ei ne merkinnät aina hyviä olleet. Voin kuvitella, että varsinkaan sotatilanteessa eivät ole."

Hän sanoo, että miinoja myös siirtyy paikaltaan, kun tulee routaa, tulvia ja maansiirtymiä.

Kaikkiaan Juva tuntuu tuohtuneelta aloitteesta.

"Tämä on poliittisesti motivoitunut juttu. Vielä kaksi vuotta sitten puolustusvoimat ilmoitti, etteivät miinat ole tarpeellisia."

Juva muistuttaa, että miinakiellon aikaan armeija sai määrärahan korvaaville järjestelmille.

Hän ihmettelee halua irtaantua, kun samat poliitikot toisissa yhteyksissä sanovat, että kansainvälisillä sopimuksella on arvoa erityisesti pienille maille ja pohtii, minkä viestin Suomi nyt lähettää maailmalle.

"Suomea pidetään edelläkävijämaana. Jos me lähdemme, niin miksi joku Kongo, Etelä-Afrikka tai Etiopia siellä istuisi?"

Ottawan sopimus ovat Juvan mukaan yksi laajimmista kansainvälisistä sitoumuksista ja vaikutti myös niissä maissa, jotka eivät liittyneet siihen.

"Miinoista tuli paaria-aseita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa niitä tuotetaan vähän."

Hän ei niele perusteluja muuttuneesta turvallisuustilanteesta.

"Maailmanpoliittisesti ei näytä siltä, että Venäjä on tuolta tulemassa. Heidän armeijansa on heikko, vaikka Ukrainassa saataisiin aikaan rauha. Eivät venäläiset ole tyhmiä. He tekivät dramaattisen virhearvion ja luulivat, että Ukrainassa on liput liehumassa, kun he tulevat. He tekivät virheen myös talvisodassa. Miksi he nyt hyökkäisivät Nato-maahan?"

Alametsä, Diarra ja Forsgren vastustavat, Harjanne kannattaa

Kansanedustaja Alviina Alametsä kertoo Verdelle, että ei kannata Ottawan sopimuksesta irtautumista.

"Asia ei ole yksinkertainen, ja on vaatinut paljon perehtymistä. Ottawan sopimus on tärkeä kansainvälinen sopimus jalkaväkimiinattoman maailman ja ihmishenkien puolesta. Suomen tulisi mielestäni puolustaa sitä ja rauhanomaisempaa kansainvälistä järjestystä. Olemme NATOn jäsenmaa, jolla on hyvä oma puolustuskyky, mikä on tässä hetkessä oleellista turvallisuutemme kannalta, eikä tilanne edellytä irtautumista sopimuksesta." 

Hän sanoo arvioonsa vaikuttaneen myös, että vihreän puolueen kannaksi on kirjattu sopimuksessa pysyminen.

Myöskään kansanedustajat Bella Forsgren ja Fatim Diarra eivät kannata sopimuksesta irtautumista.

"Jalkaväkimiinat ovat siviileille hengenvaarallisia ja aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä. Siksi on yksinkertaisesti välttämätöntä, että Suomi pysyy mukana Ottawan sopimuksessa ja näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä vastuullisesta ja inhimillisestä turvallisuuspolitiikasta," Diarra perustelee.

Atte Harjanne kertoo puhelimessa Verdelle kannattavansa sopimuksesta eroamista, mutta vaatii, että samassa yhteydessä Suomi osoittaa olevansa yhä sitoutunut miinojen haittojen vähentämiseen panostamalla miinakenttien raivaukseen kehitysmaissa.

Myös Harjanne kritisoi asian valmistelua.

"Se on ala-arvoista, siitä yritettiin tehdä vaalitemppu ja se julkaistiin (kunnallisvaalien) ennakkoäänestyksen alla, eikä parlamentaarista valmistelua kunnioittaen."

Medioissa on ollut esillä miinojen etädeaktivoinnin ja paikantamisen mahdollisuus ja Harjanteen mielestä tällaista teknologiaa on syytä tutkia, mutta muistuttaa, että jos tämä portti jätetään, siitä voi olla myös mahdollista osaavan vihollisen kulkea.

Muutoin hän korostaa miinojen olevan kustannustehokas ase Suomen puolustukselle.

"Tärkeää on, että koulutus ja käyttö on osaavaa ja harkittua."

Moni vihreä kansanedustaja pohtii vielä kantaansa

Suuri osa vihreistä kansanedustajista ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon. Inka Hopsun mukaan asia ei ole yksinkertainen. Hän kertoo Kambodzassa työskennellesään nähneensä, millaista pitkäaikaista haittaa miinat siviileille aiheuttavat. Hopsu esittää miinojen vientikieltoa ja humanitääriseen miinatyöhön panostamista, jos sopimuksesta lähdetään.

"Jos sopimuksesta irtaudutaan on tärkeää linjata, miten ja millaisia miinoja Suomi käyttää ja valmistaa. Vientikielto olisi Ottawan sopimuksen hengen mukaista ja vastaisi Suomen perusteluja oman turvallisuutensa vahvistamisesta. Tärkeää olisi myös panostaa humanitaariseen miinatyöhön entistä vahvemmin ja osoittaa, ettei Suomi katso vain omaan napaansa."

EDIT 9.6.2025 klo 13.01: Lisätty Inka Hopsun kommentti