Kardinaalit valitsivat paaviksi suorasanaisen matemaatikon
Leo XIV:lla on poikkeuksellinen koulutushistoria paaviksi: hänen perustutkintonsa on matematiikka. Prevostin valinnassa voi myös nähdä toivomuksen katolisen kirkon poliittisen roolin terävöittämiseksi, kirjoittaa Perttu Rytsölä.
Perttu Rytsölä
Kun valkoinen savu tuprutti piipusta Vatikaanissa, suurin yllätys seuraajille varmasti oli, että uudeksi paaviksi oli valittu amerikkalainen. Pelot Yhdysvaltain uuden ja kiistanalaisen hallinnon myötäilemisestä hälvenivät nopeasti, kun paljastui, että paavi, chicagolainen piispa Robert Prevost, oli kritisoinut X-tilillään presidentti Donald Trumpin käynnistämiä maahanmuuttajien karkotuksia.
Prevostin henkilö- ja työhistoriaa vasten tämä ei ole yllätys: hänen isovanhempansa ovat maahanmuuttajia, ja hän toimi pitkään Perussa katolisen kirkon eri viroissa. Tältä ajalta Prevostilla on Perun kansalaisuus, ja hän on useaan otteeseen ottanut kantaa maan 1990-luvun presidentin Alberto Fujimorin hallinnon ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.
Ero edellisen paavin Fransciscuksen linjaan on selvä. Fransciscusta kritisoitiin siitä, että hän tasapainoili liikaa kommenteissaan Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta. Toisaalta hän teki kulissien takana töitä Ukrainan hyväksi esimerkiksi lähettämällä kardinaalinsa tapaamaan maan johtoa ja toimittamalla humanitaarista apua.
Fransciscuksen toimintatapa oli jatkumoa hänen rooliinsa Argentiinan 1970-luvun "likaisen sodan" aikana. Hän ei tuolloin ottanut kantaa juntan sortovallan puolesta, kuten jotkut maan kirkollisen johtajat, mutta toisaalta ei sen toimia selvästi tuominnutkaan. Kulisseissa Franciscus taas pyrki auttamaan vainottuja.
Tähän linjaan kardinaalit olivat ilmeisen kyllästyneitä. Heti valintansa jälkeen Leo XIV kutsuikin Ukrainan sotaa "todelliseksi imperialistiseksi invaasioksi", jossa Venäjä pyrkii valtaamaan alueita vallanhalun ja strategisten etujen vuoksi. Hän totesi myös, että Ukrainassa tapahtuu rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Tiedeuskovainen paavi
Leo XIV on poikkeus paaviksi myös opintojen osalta: hän on opiskellut tutkinnon luonnontieteistä, matematiikan kandin. Hänen oppiahjonsa oli katolinen, augustinolaisveljien ylläpitämä yliopisto.
Työuransa hän on tehnyt nimenomaisesti augustinolaisjärjestössä. Augustinolaiset tunnetaan katolisen kirkon parissa intellektuellien ponnisteluiden, yhteisöllisyyden ja opetuksen arvostamisesta. Leo XIV on vasta toinen augustinolainen paavi historiassa 1400-luvulla myrskyisän valtakauden eläneen Eugenius IV:n jälkeen. Suomalaisille tunnetuin augustinolainen on saksalaismunkki Martti Luther.
Ennen paaviksi valintaansa Leo XIV oli dikasterin prefekti. Tämä on erittäin tärkeä virka kirkossa; prefektin tehtävä on valmistella uusien piispojen nimitykset ja siirrot, ja valvoa, että he noudattavat kirkon lakia ja sääntöjä. Näinpä Leo XIV oli hyvin tunnettu kirkon sisällä, mutta ei niinkään sen ulkopuolella. Näkyvimmät hahmot ovat suurten hiippakuntien piispoja ja niistä paavi onkin yleensä valittu.
Leo XIV:n moderni ja yhteiskunnallinen tausta näkyy paavinimen valinnassa. Hän on kertonut ottaneensa nimensä kunnioittaakseen Leo XIII:sta, joka oli paavina teollistumisen aikana 1800-luvun lopussa. Leo XIII otti voimakkaasti kantaa vaatien tehdastyöläisten työolojen parannuksia ja tämän myös Leo XIV näyttää kokevan tehtäväkseen. Hän näkee tekoälyn samankaltaisena mullistuksena, jonka tehdastyön tulo aiheutti aikansa yhteiskuntaan. Myös ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä hän on ponnekkaasti vaatinut tehokkaampia toimia.
Keskustelu uudistusten pohjana
Kirkon sisäisissä opeissa Leo XIV jatkaa Fransciscuksen linjaa pitäen kiinni konservatiivisesta kannasta esimerkiksi naispappeuteen ja samansukupuolisten vihkimiseen liittyen mutta toisaalta myös toivottaen sukupuolivähemmistöt lämpimästi tervetulleiksi kirkon piiriin. Paaviksi oli ehdolla paljon jyrkemminkin sukupuolivähemmistöihin suhtautuvia piispoja.
Katolisessa kirkossa on piispan ja papin lisäksi kolmas kirkollinen virka, diakoni, ja sen avaamiseen naisille Leo XIV ei suhtaudu jyrkän kielteisesti. Hän toivoo asiasta keskustelua uskovaisten kesken, ja tässä korostuu hänen augustinolainen näkemyksensä kirkosta yhteisönä vastakohtana kirkon auktoriteettia korostaville suuntauksille.
Useat hyväksikäyttöskandaalit ovat piinanneet kirkkoa viime vuosikymmeninä ja tuore paavi on saanut Perun ajoiltaan muiden korkeiden johtajien ohella osakseen syytöksiä siitä, että hän ei olisi toiminut tarpeeksi tarmokkaasti uhrien hyväksi. Toisaalta on myös uhreja, jotka ovat sanoneet, että hän nimenomaan kuunteli, kun muut eivät.
Leo XIV valittiin paaviksi hieman edeltäjiään nuorempana, ja häneltä odotetaan ikänsä ja hyväkuntoisuutensa vuoksi pitkää paavinkautta. Leo XIV syntyi 1955 Chicagossa, hänen äitinsä Mildred oli kirjastonhoitaja ja isänsä Louis koulutoimenjohtaja. Louis osallistui toiseen maailmansotaan muun muassa veneen ohjaajana Normandian maihinnousussa. Perhe oli aktiivisesti mukana paikallisen seurakunnan toiminnassa ja tuleva paavi oli kuoropoika, joka järjesti leikkikirkonmenoja kotonaan kahden veljensä kanssa.
Leo XIV valitsi jo varhain elämän kirkon parissa ja muutti 13-vuotiaana augustinolaiseen sisäoppilaitokseen. Pisimmän, 30 vuotta kestäneen työuransa Perussa hän teki kouluttaen nuoria papin virkaan ja maan köyhien alkuperäiskansojen parissa, ketšua-yhteisöissä Chiclayon seudulla. Hän tapasi liikkua vaikeakulkuisella alueella ratsain. Kuten augustinolaisveljien oppeihin kuuluu, Leo XIV ei nosta palkkaa eikä hänellä ole omaisuutta. Periamerikkalaiseen tapaan hän on harras baseballin ystävä, ja hänen suosikkijoukkueensa on White Sox, Chicagon kahdesta seurasta se työväenluokkaisempi.
