Media-analyysi: USA:n turvallisuuspoliittinen täyskäännös yllätti heikolta ja hajanaiselta näyttävän EU:n
Vuonna 2024 turvallisuuskeskustelu Euroopassa oli sirpaleista ja varautumiskeskeistä, eikä EU:ta juuri nähty osana ratkaisua. Sitran media-analyysi paljastaa, miten murros jäi julkisessa keskustelussa piiloon ennen alkuvuoden 2025 geopoliittista herätystä.
Euroopassa suhtauduttiin vielä vuoden 2024 aikana passiivisesti turvallisuusympäristön kokonaisvaltaiseen murrokseen ja sen tulevaisuudesta käynnistyneeseen kamppailuun, kertoo Sitran teettämä media-analyysi. Alkuvuonna 2025 edessä oli karu herätys, kun Donald Trumpin valtaannousu vei geopoliittisen myllerryksen uudelle tasolle.
Media-analyysissa tarkasteltiin vuoden 2024 turvallisuuskeskustelua neljässä EU-maassa: Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa. Lisäksi analyysiin teetettiin vertaileva osa alkuvuoden 2025 keskustelusta (tammi–maaliskuu). Media-analyysi on jatkoa joulukuussa 2024 julkistetulle Sitran ennakointikatsaukselle turvallisuusympäristön murroksesta.
Aineiston perustella esimerkiksi kevään 2024 europarlamenttivaalien yhteydessä turvallisuus ei noussut merkittäväksi vaaliteemaksi yhdessäkään analyysissa mukana olleessa maassa. Tulosta voi pitää yllättävänä, sillä varsinkin jälkikäteen katsottuna kamppailu maailmanjärjestyksen tulevaisuudesta oli viime vuonna jo täydessä käynnissä. Puolustus ei ole perinteisesti kuulunut EU:n toimintaan ja perustussopimuksiin, mutta EU on merkittävä toimija valtataistelussa, jolle on ominaista turvallisuuden, talouden ja teknologian kietoutuminen toisiinsa.
Eri maissa käytävän turvallisuuskeskustelun eroavaisuuksien ja yhteneväisyyksien tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan nykyistä paremmin eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön edellytyksiä.
”Turvallisuusympäristön murros määrittää tällä hetkellä niin julkista keskustelua kuin päätöksentekoa voimakkaammin kuin kertaakaan maailmansotien jälkeen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät tällä hetkellä ole vain politiikkalohkoja muiden joukossa, vaan vaikuttavat lähivuosina suoraan tai epäsuorasti myös esimerkiksi talous-, ympäristö-, innovaatio- ja sosiaalipoliittisiin päätöksiin. Siksi sillä, miten turvallisuudesta julkisuudessa puhutaan, on väliä, ja sitä tulee analysoida”, johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta sanoo.
Maahanmuutto, rajaturvallisuus ja kansalaisten demokraattiset oikeudet turvallisuuskeskustelun teemoina
Media-analyysin aineisto maalaa kuvan, jonka perusteella kiristyneen turvallisuustilanteen seurauksena tai sen varjolla Euroopassa käyty keskustelu ja arvot suhteessa kansainvälisiin sääntöihin, kansalaisyhteiskuntaan ja kokoontumisvapauteen ovat koventuneet nopeasti. Tämä voi olla uhka EU-maiden demokratialle, mutta kyseenalaistaa myös Euroopan sitoutumista siihen murenevaan kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, jota se väittää puolustavansa globaalisti.
Suomen osalta yleisimmät aiheet aineistossa olivat odotetusti Ukrainan sota ja sotilaallinen varautuminen. Näiden rinnalla keskeinen aihe oli niin sanottu rajalaki, joka vertautui verrokkimaissa käytyyn keskusteluun rajaturvallisuudesta, kansainvälisisistä sopimuksista ja maahanmuuttopolitiikasta. Yllättävänä voi pitää sitäkin, että talouteen liittyvät aiheet kytkeytyivät turvallisuuskeskusteluun kaikissa maissa varsin harvoin, vaikka päättäjien puheissa lähivuosina on edessä miljardien lisäsatsauksia kansallisiin ja eurooppalaisiin puolustusratkaisuihin. Samoin turvallisuuden ja ympäristökysymysten yhteys jäi aineistossa ohueksi.
Kaikissa analyysissa mukana olleissa maissa Euroopan aseistaminen nousi keskeiseksi teemaksi – mutta toden teolla vasta alkuvuodesta 2025, kun Yhdysvallat ja presidentti Trumpin hallinto alkoi tehdä aggressiivisempaa käännöstä USA:n pitkän aikavälin turvallisuuspoliittisessa linjassa. Rajaturvallisuuden ja maahanmuuton rinnalla kolmas yhteinen, näkyvä aihe eri maiden turvallisuuskeskusteluissa olivat kansalaisten demokraattiset oikeudet ja erityisesti suhtautuminen mielenosoituksiin. Kaikissa vertailumaissa asiantuntijat ja tutkijat ilmaisivat huolta demokratiaan uhkaavista toimista ja autoritaarisuuden kasvusta. Aineistossa näkyi poliittisten toimijoiden pyrkimyksiä tai ehdotuksia, jotka rajoittaisivat sanan- ja kokoontumisen vapautta. Esimerkiksi mielenosoitusten nähtiin haittaavan liikennettä tai elinkeinoelämää.
Kiristynyt turvallisuustilanne kaventaa tulevaisuushorisonttia ja uhkaa moniäänisyyttä
Turvallisuutta koskeva keskustelu oli media-analyysin mukaan enimmäkseen siiloutunutta, ja siinä keskityttiin varautumiseen lyhyen aikavälin uhkien varalta. Moninäkökulmaisuus, eli esimerkiksi turvallisuuden käsittely suhteessa talouteen, teknologiaan, ympäristökysymyksiin tai yhteiskunnalliseen luottamukseen, oli vähäistä. Samoin katveeseen jäivät nyt tehtävien päätösten pidemmän aikavälin vaikutukset.
Akuutit kriisit lyhensivät tulevaisuuskatseen aikajännettä vuonna 2024 – ja aikajänne on kaventunut vuonna 2025 entisestään. Tämä näkyy myös eniten keskustelua herättäneessä media-aineistossa muun muassa turvallisuuteen kytkettyjen ilmasto- ja talousaiheiden puuttumisella alkuvuoden aineistossa.
”Keskeinen kysymys on, millaisia Suomen ja Euroopan näkökulmasta oleellisia lyhyen ja erityisesti pitkän aikavälin kehityskulkuja on käynnissä. Jos kriisitunnelmissa keskitymme vain varautumaan tai reagoimaan päälle kaatuviin kriiseihin, tämä voi heikentää kykyämme ennakoida ja varautua yllättäviin asioihin ja kehityskulkuihin pidemmällä aikavälillä”, sanoo Veera Heinonen, Sitran ennakointi- ja koulutusjohtaja.
Sitran Meedius International Oy:llä teettämässä media-analyysissa tarkasteltiin eri maiden laajalevikkisimpien mediatoimijoiden eniten näkyvyyttä saanutta journalismia Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa 2024 sekä tammi-maaliskuussa 2025. Tarkastelussa keskityttiin erityisesti pääkirjoituksiin, kolumneihin ja muihin mielipidekirjoituksiin. Näistä lähempään tarkasteluun valittiin korkean vaikuttavuuden aineistot, eli ne, jotka olivat saaneet eniten reaktioita sosiaalisessa mediassa.
