Lähetit valtasivat pyöräkaistat
Nopeasti kasvaneet lähettipalvelut haastavat kaupunkien totutut mallit suunnitella ja ylläpitää liikenneväyliä. Lähettipalveluille on tyypillistä keskittyminen pienelle alueelle ja vilkastuminen talvisaikaan.
Perttu Rytsölä
Nopeasti kasvaneet lähettipalvelut haastavat kaupunkien totutut mallit suunnitella liikenneinfrastruktuuria. Lähettipalveluille on tyypillistä keskittyminen pienelle alueelle ja palvelujen käytön vilkastuminen talvisaikaan. Haastatellut lähetit kokevat suomalaiset liikenneväylät sujuviksi ja liikennekulttuurin turvalliseksi.
Vain muutamassa vuodessa lähettipalvelut ovat mullistaneet suomalaisten tapoja tehdä ostoksia. Ravintola-aterioiden vetämänä kasvanut bisnes on jo laajentunut monille muille aloille; lähetit kuljettavat esimerkiksi lääkkeitä, hygieniatuotteita, elektroniikkaa, lahjoja ja lemmikkieläintarvikkeita.
Samalla kuriirien määrä on kasvanut nopeasti. Markkinajohtaja Woltilla on Suomessa 10 000 "lähettikumppania", kuten itse heitä kutsuvat. Suurimmissa kaupungeissa lähettejä on kerrallaan töissä satoja.
Toisin kuin esimerkiksi työmatkaliikenteen osalta, lähettitoiminta vilkastuu talvea kohden, kertoo Tessa Tammivaara Woltin viestinnästä.
"Kesällä, hyvällä säällä ja lomakausina ihmiset tilaavat vähemmän, koska he ovat vähemmän kotona, ja monilla saattaa olla esimerkiksi kesämökkejä alueilla, joissa Wolt ei toimi. Syksyisin tilanne muuttuu. Säät huononevat, asiakkaat tilaavat enemmän ja läheteille on enemmän toimituksia tarjolla", Tammivaara kuvaa.
Ravintolakaduilla vilkasta
Näkymä on jo osa helsinkiläistä katukuvaa: lähetti kiitää Wolt-reppu selässä, sähköskootteri tai yksipyöräinen alla. Tyypillisesti uusien kulkuvälineiden tapaan kestää aikansa, että liikkuminen kehittyy sellaiseksi, että se ei kiristä entiseen maailmanaikaan tottuneiden hermoja.
Vaikka lähettiliikenne ei ole merkittävä kaupungin kokonaisliikennemäärässä, tietyissä paikoissa saattaa olla tungosta.
"Tiheämmät esiintymät ovat todennäköisesti hyvin pistemäisiä kaduilla, joilla sijaitsee paljon noutoruokaravintoloita", pohtii liikennetutkija Eeva Kostiainen Helsingin kaupungilta.
Tungos tietää sovittelun tarvetta ja uusia avauksia. Erityisesti väärinpysäköinti on yleistä. Turussa onkin käynnissä pilottihanke, jossa kauppahallin kulmalle on autoilla kulkeville läheteille varattu kaksi parkkipaikkaa.
Autoon vaihtaminen houkutteleekin lähettejä talvisaikaan. Sähköskootteri on tehokkaampi kulkuväline jakeluun myös talvella, mutta sen käyttö edellyttää kaupungeilta, että nämä pitävät pyöräkaistat ajokunnossa.
Suomalainen liikennekulttuuri
Kaisantunnelin pyöräparkissa taukoa pitävät Wolt-kuskit Ace ja Al Ami pitävät ajamista suomalaisessa liikenteessä turvallisena.
"Joskus ihmiset seisovat pyöräkaistalla ja ohitan heidät jalkakäytävän kautta. Siitä tulee nopeasti sanomista", Ace kertoo.
Molempien mielestä Helsingissä on hyvä pyöräkaistojen verkosto.
Helsingin liikennejärjestelyissä 0n toki parannettavaakin.
"Valtateiden laitaan voisi rajata tilaa sähköskoottereille, niin pääsisimme liikkumaan sujuvammin", Al Ami tuumii.
Suomalaisten liikennekäyttäytymiseen lähetit ovat kohtuullisen tyytyväisiä.
"Joskus meille annetaan tietä, joskus yllättäen ei... Mutta pääosin ihmiset noudattavat sääntöjä ja se on hyvä asia", Ami päättää.
