Päästölaskenta on yrityksissä vielä harjoitteluvaiheessa

Monet yritykset käyttävät hiilineutraaliutta markkinoinnissaan ja korostavat tekojaan päästöjen vähentämiseksi. Pelkkä kuluttajien houkuttelu epämääräisin lupauksin ei jatkossa riitä, sillä yrityksiä aletaan yhtä enemmän velvoittaa päästölaskennan tekemiseen. Lainsäädäntöä on tulossa niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin. Finnwatchin selvitys osoittaa ne haasteet ja puutteet, joita yrityksillä on, ja jotka pitäisi korjata ennen velvoittavaa

Päästölaskenta on yrityksissä vielä harjoitteluvaiheessa

Monet yritykset käyttävät hiilineutraaliutta markkinoinnissaan ja korostavat tekojaan päästöjen vähentämiseksi. Pelkkä kuluttajien houkuttelu epämääräisin lupauksin ei jatkossa riitä, sillä yrityksiä aletaan yhtä enemmän velvoittaa päästölaskennan tekemiseen. Lainsäädäntöä on tulossa niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin.

Finnwatchin selvitys osoittaa ne haasteet ja puutteet, joita yrityksillä on, ja jotka pitäisi korjata ennen velvoittavaa lainsäädäntöä. Selvitykseen oli valittu kuusi suurinta valtio-omisteista yhtiötä, 12 muuta suurta yritystä ja kuusi hiilineutraalius-markkinointia käyttänyttä pienempää yritystä.

Selvityksessä ainoa täysiin pisteisiin yltänyt yritys oli Nokia, joka valmistaa tietoliikenneverkkoja. Muutkin ilmastotietojen avoimuutta edistävän CDP-järjestelmän mukaisesti raportoivat yritykset, esimerkiksi valtionyhtiöt Finnair ja Fortum, pärjäsivät hyvin. Valtionyhtiöistä Posti ja VR olivat puolestaan selvityksen parhaat yritykset, jotka eivät raportoi julkisesti CDP:lle.

Isot osaavat jo paljon, mutta pienillä on oppimista. Valtioneuvosto julkaisi helmikuussa 2023 raportin hyvistä käytänteistä hiilineutraali-väittämän käytössä. Ohjeen mukaan arvoketju pitää ottaa laskelmissa huomioon, mutta Finnwatchin tutkimista kuudesta pienemmästä yrityksestä ainoastaan Sinituote noudatti valtioneuvoston ohjeistusta. Arvoketjulla tarkoitetaan koko tuotannon prosessia raaka-aineesta kaupan hyllylle. Päästölaskennassa on otettava esimerkiksi aliurakoitsijoiden toiminnan päästöt huomioon.

”Mitä pienempi yritys, sitä enemmän puutteita löytyi. Osittain tämä selittyy sillä, että laskentaan ja raportointiin on käytettävissä vähemmän resursseja. Toisaalta jos päästöjä kuitenkin lasketaan ja niistä tehdään markkinointiväittämiä, pitäisi yksityiskohdista aina pystyä kertomaan avoimesti”, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.

Leipolan mukaan ulkopuolisen on käytännössä mahdotonta arvioida, kuinka luotettavaa laskenta on.

”Läpinäkyvyyden puute yhdistettynä laskentatapojen kirjoon johtaa siihen, etteivät yritysten päästöluvut ole keskenään vertailukelpoisia.”

Tukea pk-yritysten päästölaskentaan

Finnwatchin raportissa annetaan liuta suosituksia sekä yrityksille että poliittisille päättäjille. Yritysten tulisi selvittää koko arvoketjunsa kasvihuonepäästöt ja tehdä laskelmat ammattitaitoisen tarkasti, kattavasti ja läpinäkyvästi.

Yritysten olisi myös hyvä kertoa, jos jotain tietoa ei ole saatavilla tai laskelmassa on muita epävarmuuksia. Epämääräisten hiilineutraaliväitteiden sijaan olisi tarjottava vuosikohtaisia välitavoitteita, jotta eri vuosien päästöjä voidaan verrata.

Poliittisille päättäjille Finnawatchilla on tiukkoja vaatimuksia. Valtioneuvoston pitäisi ohjeistaa minimivaatimuksista, jotka koskevat  julkisuuteen esitettävien hiilijalanjälkitietojen laskentaa.  

Finnwatch patistaa myös erityisesti pk-yritysten tukemista päästölaskennassa ja siitä raportoimisessa.

Suomen ympäristökeskus ylläpitää co2data.fi-sivustoa, josta löytyy laskelmia rakennusalan päästöistä. Tätä palvelua pitäisi laajentaa niin, että se kattaisi myös muut toimialat.

Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, kuluttaja-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. Toiminnan tavoitteena on edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lue lisää