Edistyksellinen ilmastolakiesitys voi jäädä vaalikampanjoinnin jalkoihin

Ympäristöoikeuden professorin Kati Kuloveden mukaan uuteen ilmastolakiin ehdotetut välitavoitteet ovat erityisen tärkeitä, jotta ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus toteutuisi ja jotta ilmastotoimia ei voitaisi enää lykätä eteenpäin.

15.12.2021 | Ilmasto

Kuva: Shutterstock

Uusi ilmastolakiesitys on ollut kommentointikierroksella ja nyt osa siitä on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Ilmastolaki on yksi Sanna Marinin hallituksen suurimmista lainsäädäntöprojekteista ja keskeisin työkalu hallituksen asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastolakiesitys on monin tavoin positiivinen, mutta on suuri vaara, että uusi laki vesittyy vielä poliittisissa peleissä. Lakiesitystä tarkistetaan aivan vaalikauden lopussa, kun vaalikamppailut ovat jo käynnistyneet.

”Uuden ilmastolain on vastattava huomisen tarpeisiin. Nykyinen laki on vasta kuusi vuotta vanha, mutta on jo toivottoman vanhentunut”, sanoo kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.

”Myös EU:n ilmastolainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, siksi ilmastolaki on kirjoitettava siten, että se pohjautuu ilmastotieteeseen ja kestää EU:n edelleen tulevaisuudessa kiristyvät tavoitteet”, hän sanoo.

Nykyisen voimassa olevan ilmastolain mukaan Suomi vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Luvulla ei ole tieteellistä pohjaa.

Suomen ilmastopaneeli on sittemmin laskenut, että päästöjä pitäisi vähentää ainakin 90 prosenttia ja mieluiten 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta Suomi tekee oman kansainvälisesti reilun osansa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.

Uudessa lakiesityksessä ilmastotavoitteita on nostettu siten, että ne ovat ilmastopaneelin laskelmien mukaisia, mutta tavoitteiden seuraamiseksi ei ole kirjattu selkeitä menettelytapoja.

”Jos tavoitteiden toteutumista ei seurata ulkopuolisen ja riippumattoman tahon toimesta, on tuleville hallituksille ja viranomaisille liian helppoa jatkaa entiseen tapaan”, Kulovesi sanoo.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet ja välitavoitteet luovat oikeutta yli sukupolvien. Ilmastotoimia tulee tarkastella usean vuosikymmenen perspektiivistä. Nykyisten sukupolvien tulee ottaa enemmän taakkaa kannettavakseen, jotta ilmastokriisi ei jää vain nuoremmille sukupolville.

Tätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta on tutkittu vielä hyvin vähän. Ilmastopaneeli on tehnyt arvioita, kuinka päästövähennykset jakautuisivat oikeudenmukaisesti eri maiden ja alueiden välille, mutta paneeli ei ole selvittänyt, kuinka ilmastokriisin vaikutukset jakautuvat eri sukupolville.

Joukkokanteita ilmastolain rikkojia vastaan

Suomessa nuorilla tai esimerkiksi ympäristöjärjestöillä ei ole mahdollista nostaa ryhmäkanteita valtiota vastaan, kuten Saksassa ja Portugalissa on tehty. Suomessa ei myöskään ole perustuslakituomioistuinta. Esimerkiksi Saksassa perustuslakituomioistuin totesi huhtikuussa, että Saksan ilmastolaki rikkoi tulevien sukupolvien perustuslaillisia oikeuksia, minkä jälkeen Saksa on tiukentanut omaa ilmastolakiaan.

Uudessa ilmastolakiesityksessä annettaisiin muun muassa ympäristöjärjestöille asianosaisen asema ja siten mahdollisuus valittaa ilmastolain mukaisista ilmastosuunnitelmista.

Ilmastolakiesitys on jaettu kahteen osaan. Nyt tammikuussa eduskunnassa käsitellään osaa, jossa määritellään muun muassa pää- ja välitavoitteita. Syksyllä käsitellään muutoksenhakuun ja kuntien rooliin liittyviä asioita.

Outi Toivanen-Visti
Kirjoittaja on yritysvastuuseen erikoistunut konsultti ja toimittaja.

15.12.2021 9:41

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti