Kuntavaalit 2021: Lapin kunnissa voi vihreys olla yhden ehdokkaan varassa

Monessa Lapin kunnassa vaatii kanttia lähteä vihreäksi ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Lapissa luotetaan tutkimusten mukaan oman kunnan päättäjiin vähemmän kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Sen lisäksi kommentit vihreistä voivat edelleen olla tylyjä: ”kaupunkien puolue” ja ”elitistinen” ovat lievimmästä päästä. Kaksi ehdokasta kertoo, millaista on olla kunnan ainokainen vihreä ehdokas.

2.3.2021 | Politiikka

Jan-Erik Wiens on Keminmaan ainoa vihreä ehdokas. Kuvassa myös Lilli ja Papu Kuva: Jutta Wiens

Opiskelija Saana Palovaara Kolarista ja lääkäri Jan-Erik Wiens Keminmaalta ovat tällä hetkellä oman kuntansa ainoina kuntavaaliehdokkaina vihreiden listalla.

”Minä menin edellisissä kuntavaaleissa äänestyskoppiin äänestämään vihreitä, ja jouduin toteamaan, ettei yhtään ehdokasta ollutkaan. Nyt otin etukäteen selvää, ja päädyin siis itse ehdokkaaksi”, toteaa sitoutumattomana listalla nyt oleva Wiens.

Useassa Lapin kunnassa ei ole tätä kirjoitettaessa edes yhtä ehdokasta. Kolarin ja Keminmaan tapaan yksi ehdokas on nyt myös Posiolla ja Tervolassa. Etelän kaupunkien vihreiden on hieman vaikeaa kuvitella, mitä on vaalityön tekeminen näissä puitteissa.

Lapissa ei luoteta poliitikkoihin

Pienten paikkakuntien kunnallispolitiikasta annetaan usein tylyjä arvioita.  Politiikan tekoa leimaavat ehkä henkilökohtaisuudet, vanhakantaisuus, nurkkakuntaisuus ja pitkävihaisuus – ja eivätpä nämä ole vieraita isommissakaan kunnissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema

kertoo tilanteesta numeroin. Tutkimuksen mukaan vain reilu kolmannes, 35 prosenttia, lappilaisista luottaa kotikunnan päättäjiin ja luottamus on vähäisempää kuin maassa keskimäärin.  Luottamus on sentään noussut kuusi prosenttiyksikköä neljässä vuodessa.

Lapissa on perinteisesti äänestetty keskustaa (36 prosenttia äänistä kuntavaaleissa 2017) ja vasemmistoliittoa (18 %), ja monessa kunnassa on myös paikallinen ryhmittymä. Perussuomalaisten suosio putosi 7 prosenttiin viimeksi, mutta nyt puolueen tavoite on kääntää suunta. SDP keräsi viimeksi 15 prosenttia äänistä.

Vihreät saivat viime eduskuntavaaleissa 2019 historiansa parhaat tuloksen kautta maan ja Lapissa äänimäärä lähes nelinkertaistui ja oli 9,7 prosenttia.  Kuntavaaleissa 2017 vihreät ylsivät 4,3 prosentin kannatukseen ja nousua oli yhden prosenttiyksikön verran. Valtuutettuja tulos toi 13 koko Lappiin.

”Edellisen kerran vihreä ehdokas sai Keminmaalla reilu 30 ääntä. Mutta se oli tosiaan jo 8 vuotta sitten. Nyt tarvittaisiin valtuustopaikkaan noin 120 ääntä”, laskee Wiens.

Wiens on aiemmin tukenut vihreitä äänestämällä, eikä ole ollut muuten politiikan teossa mukana.  Mehiläinen-Länsi-Pohja terveyskeskuksen lääkärinä Torniossa työskentelevä Wiens pohtii myös vaalien tulosta korona-aikana. Korona voi sekottaa vaalitulosta.

”Kuntavaalit ovat tänä vuonna varmaan hieman erilaiset koronasta johtuen. Tilanne voi vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen yleisellä tasolla ja sitten myös eri ikäryhmissä eri tavalla.”

Myös omaa kampanjointia hän vielä miettii.  ”Some ei ole kaikille tuttu, väkeä ei voi tilaisuuksiin kutsua, ja kentällä on vaikea kiertää flaikkuja jakamassa.”

Keminmaan politiikasta tiedetään muualla yleensä sen verran, että politiikan konkari Paavo Väyrynen on sieltä kotoisin. Wiens on asunut Kemijokivarressa vuodesta 2006, ja pitää politiikan tekoa pienpiirien touhuna. Käräjöintiä, riitelyä, valitusta.  Kunnanjohtajan ja poliitikkojen välit ovat aika ajoin kiristyneet ja viime keväänä meni kunnanhallituksen puheenjohtaja vaihtoon. Kunnassa toimii – kuten monella muullakin paikkakunnalla Suomessa – oma ryhmittymä Keminmaalaisten parhaaksi

Ulkomaan turistit jättivät tulematta

Viime marraskuussa tehty maakuntapuntari-tutkimus kartoitti myös lappilaisten näkemyksiä alueen kehityksestä. Kun mennään 10 vuotta eteenpäin, asukkaiden mielestä parempaan suuntaan ovat menossa muun muassa vetovoima matkailukohteeena (46 prosenttia vastanneista), luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (39%) ja kansainvälisyys (34%).  Huonompaan suuntaan on menossa sekä alueen ja kuntien talous – näin arveli 63-69 prosenttia.

Saana Palovaara on ehdolla Kolarista, joka turistien kielellä on se kunta, jossa on Ylläs. Poikkeusvuosi vei hiihtokeskuksen ulkomaiset turistit, mutta suomalaisia matkailijoita ja etätyöskentelijöitä sentään on tullut.

”Matkailu on meille tärkeä, mutta tietysti syntyy ristivetoa Ylläksen tukemisesta. Myös alueen kylät kaipaisivat tukea.”

Kaivoshanke vuosien puheenaihe

Kolarissa onkin oma ryhmittymä, Kolarin kylät ja tunturit, joka jatkaa nyt lopettavan Meän Kolari-ryhmän linjoilla. Palovaara arvioi, että ryhmittymässä on mukana myös vihreästi ajattelevia, onhan ryhmä vastustanut Hannukaisen kaivoshanketta.  Hankkeen vastustajien mielestä vastakkain on 30 neliökilometrin avokaivos ympäristöhaittoineen ja sen lupaamat sadat työpaikat ja Ylläksen matkailu ja sen kehittäminen.

”Kaivoshanke on edelleen uhkana ja sitä on viety eteenpäin vuosikausia. Toisaalta viime valtuustokaudella siitä ei edes äänestetty, ja koko aihe alkaa varmaan jo montaa kuntalaista kyllästyttää.”

Saana Palovaara. Kuva: Esko Liukas

 

Palovaara opiskelee kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKissa Forssassa ja kuuluu koulun edustajistoon vihreiden edustajana. Sieltä hänet bongattiin ja houkuteltiin kuntavaaleihin viime syksynä. Hän on myös Lapin vihreiden nuorten hallituksessa.

”Jännittää, pelottaa, mutta ennen kaikkea olen äärimmäisen innoissani”, kirjoitti Palovaara Facebook-sivulleen heti päätöksen tehtyään.

”Somen voimaa ja maalitusta olen vähän miettinyt, että minkälaista kuraa voi niskaan tulla. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan mitään ollut”, hän toteaa viisi kuukautta myöhemmin.

Yksittäisiä ehdokkaita vihreillä on ollut ennenkin, mutta ei vielä yhtään valtuustopaikkaa kuten ei Keminmaallakaan.

Koronan vuoksi vaaleihin valmistautuminen on poikkeuksellista. ”Eikä täällä muutenkaan tehdä kampanjointia kuten kaupungeissa”, naurahtaa Palovaara.

Naureskelua aiheuttaa myös yksi kohta vihreiden kuntavaaliohjelmassa. ”Siinä puhutaan 15 minuutin etäisyydestä palveluihin. Täällä ei kyllä pääse vartissa edes puoliväliin minnekään.”

Vihreiden ohjelmassakin tietenkin korostetaan, että kaupunkien varttitunti ei ole maaseudulla realistinen.

Kolarissa on 6450 asukasta ja pinta-alaa 2 600 neliökilometriä. Vaalikenttää siis riittää.

 

Leena Brandt / Verde

2.3.2021 11:13

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon