Maahanmuuttajataustaiset lapset: Rasismia on kaikkialla – aikuisten pitäisi puuttua enemmän

Maahanmuuttajataustaiset lapset toivovat päättäjiltä ja aikuisilta nykyistä voimakkaampaa puuttumista rasismiin, syrjintään ja kiusaamiseen.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto kokosi keväällä 5.–6.-luokkalaisista maahanmuuttajataustaisista lapsista Nuoret neuvonantajat -tiimin. Yhdentoista lapsen ryhmä kokoontui neljä kertaa keskustelemaan siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten oikeudet voisivat toteutua Suomessa nykyistä paremmin.

Lasten mukaan hyvän arjen perusta on varsin tavallinen: kaverit, läheiset ihmiset, koulu ja harrastukset. Olennaista on tunne siitä, että kuuluu joukkoon ja että tulee kohdelluksi samalla tavalla kuin muut.

Yksi ryhmään osallistuneista lapsista kuvasi hyvää tilannetta näin:

"Sitä ei nolota oma kansallisuus ja ei kohtaa rasismia, ei koe kiusaamista, ei katsota eri tavalla, häntä kohdellaan samalla tavalla, häntä ei syrjitä, saa kavereita, tuntuu turvalliselta, saa tukea muilta, ja häntä kunnioitetaan."

Rasismi voi muuttaa lasten käyttäytymistä

Lasten mukaan tavallista ja turvallista arkea vaikeuttavat erityisesti kiusaaminen, syrjintä ja rasismi.

Rasismi koettiin laajaksi ja konkreettiseksi ongelmaksi. Se liittyi lasten kokemuksissa usein ihmisen taustaan, kieleen tai ulkonäköön.

Rasismi ja syrjintä voivat lasten mukaan synnyttää häpeää ja pelkoa sekä vaikuttaa siihen, miten lapsi käyttäytyy. Se voi esimerkiksi johtaa siihen, ettei lapsi uskalla ilmaista itseään tai pukeutua haluamallaan tavalla.

Osa lapsista koki rasismiin puuttumisen niin vaikeaksi, että sitä täytyy vain kestää.

"Rasismiin ei mitenkään pystyis puuttuu, koska rasismia on kaikkialla, ja se on tosi vaikeeta puuttuu, silleen pitää vaan kestää. Pitää vaan ottaa kaikki mukaan. Ja opettaa, että kaikki ovat ihmisiä vaan."

Lapset kaipaavat aikuisilta konkreettista puuttumista

Lasten mukaan sekä lapsille että aikuisille pitäisi opettaa tasa-arvoista ja kunnioittavaa suhtautumista muihin ihmisiin. Myös tietoa eri kulttuureista pitäisi lisätä ja kulttuureihin liittyvän väärän tiedon leviämistä ehkäistä.

Eräs lapsista ehdotti, että lapset voisivat itse esitellä omaa maataan tai kulttuuriaan muille.

"Vois esittää omasta maasta tai kulttuurista jonku esitelmän tai jos on kirjotettu jossain, vois esittää kaikille, ja ne tietäis sen totuuden, et minkälainen se oikeesti on, se kulttuuri. Ja sit kaikki sais tietää myös erilaisista kulttuureista ja et se ois oikeesti kaunis eikä niin outo."

Lapset korostavat, ettei rasismia tai kiusaamista pidä hyväksyä missään muodossa, ”ei edes läpällä”.

Heidän mukaansa aikuisten pitäisi puuttua rasismiin, syrjintään ja kiusaamiseen nykyistä enemmän ja konkreettisemmin sekä auttaa niiden kohteeksi joutuneita lapsia. Lapsilta pitäisi myös kysyä kuulumisia ja varmistaa, että jokaisella on luotettava aikuinen, jolle voi kertoa huolistaan.

YK komitea vaatii Suomelta toimia

Lasten kokemukset ovat nousseet esiin myös kansainvälisessä arvioinnissa.

Lapsiasiavaltuutettu antoi kesällä lausunnon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle CERD-komitealle. Lausunnossa hyödynnettiin Nuoret neuvonantajat -tiimin tekemiä suosituksia.

YK komitea on vaatinut Suomea ehkäisemään rasistista kiusaamista ja häirintää kouluissa sekä puuttumaan niihin tehokkaasti.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lasten kokemukset kertovat siitä, että ongelma näkyy heidän arjessaan.

"Yhteiskuntamme syrjintää ja rasismia normalisoiva ilmapiiri näkyy valitettavasti myös lasten kasvuympäristöissä, kuten tapaamamme lapset kertovat. Lasten esiin nostamat huolet rasismista ja siihen puuttumisesta näkyivät myös CERD-komitean Suomelle antamissa päätelmissä", Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa lasten huoli rasismista on otettava vakavasti.

"Lasten huoli siitä, että rasismia on kaikkialla, ei ole turha. Lasten suositukset ovat nyt todella ajankohtaisia, ja suosittelen kaikkia, etenkin päättäjiä, tutustumaan niihin", Pekkarinen sanoo.