Kaupunkitulvien riski kasvaa, mutta kaavoitus laahaa perässä
Tiukasti rakennetuilla kaupunkiseuduilla ei ole riittävästi viheralueita ja vettä läpäisemätöntä pintaa. Uusi väitöskirjatutkimus paljastaa, että ohjeistukset eivät aina siirry kaavoituksesta käytäntöön. Hulevesien imeytys- ja viivytysratkaisuja tarvittaisiin merkittävästi nykyistä enemmän Suomessa.
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että vaikka hulevesien hallintaan liittyviä ohjeita ja määräyksiä on runsaasti, ne eivät riittävästi ohjaa käytännön kaavoitusratkaisuja.
Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalla, rakennusten katoilla ja muilla pinnoilla virtaavia vesiä. Kaupunkisuunnittelulla on niiden hallinnassa ratkaiseva rooli. Kaupunkitulvat yllättävät yhä useammin ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden myötä esimerkiksi alikuluissa kevättalven sulamis- ja jäätymisjaksoissa.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Minna Mäki-Asialan mukaan asemakaavamääräysten ja käytännön toteutuksen välillä on selvä ristiriita.
“Tutkimusta tehdessämme hämmästyimme, kuinka suuri kuilu ohjeistusten ja käytännön toteutuksen välillä on. Vaikka kunnilla on tahtoa kehittää hulevesien hallintaa, ratkaisut eivät vielä siirry suunnitelmista asemakaavoihin”, Mäki-Asiala kertoo tutkimushavainnoista.
Tutkimuksessa todetaan, että hulevesien hallinnan merkitys on Suomen kunnissa yleisesti hyvin ymmärretty, mutta ohjeistukset eivät vaikuta asemakaavoitukseen riittävästi tai ne ovat vanhentuneita. Rakentaminen myös usein kohdistuu vanhoille asuinalueille, joiden viemäröinti on jo valmiiksi kuormittunut.
Tutkimusalueen vihreän ympäristön määrän havaittiin kutistuneen jopa 36 prosenttia, vaikka samaan aikaan kaupunkien strategisissa tavoitteissa on kasvanut vettä läpäisevien pintojen ja viheralueiden merkitys. Hulevesimäärät ovat paikoin kasvaneet jopa 250 prosenttia.
Ohjeisiin perustuvan laskennan ja hydrologisen mallinnuksen tulokset osoittivat, että kaupunkien hulevesiratkaisut ovat nykyisellään riittämättömiä. Tiiviisti rakennettaville alueille pitäisi varata nykyistä enemmän pinta-alaa hulevesien imeytys- ja viivytysratkaisuille.
Väitöskirjatutkimus suosittelee sekä selkeitä kansallisia ohjeita että työkaluja kunnille, joilla kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi voisi toteutua systemaattisemmin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hulevesien hallintaa suunnittelun, toteutussuunnittelun ja ohjauksen näkökulmista. Aineistona olivat 12 kunnan määräykset, kysely yli 10 000 asukkaan kuntien edustajille sekä asemakaavojen tarkastelu 60 vuoden ajalta.
Tutkimus avaa laajemman näkökulman siihen, miten ohjeiden ja käytännön välinen ristiriita näkyy kaupunkisuunnittelussa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten kaupunkien tiivistymisen vaikutuksia voidaan lieventää kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
