Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä
Tanskassa etsitään tehokkainta tapaa muuttaa 250 000 hehtaaria peltoja metsiksi ilmaston hyväksi. Mukana ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä merkittävä kansainvälinen rahoitus.
Suomalais-tanskalainen tutkijaryhmä selvittää, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty. Tanska pyrkii kasvattamaan metsäalaansa noin 40 prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tämä tehdään metsittämällä 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä.
Maailman varakkain hyväntekeväisyyssäätiö Novo Nordisk on tutkimushankkeen rahoituksen taustalla. Novo Nordisk on osoittanut kaikkiaan 10 miljardia Tanskan kruunua (noin 134 miljoonaa euroa) metsityksen edistämiseen. Rahoitus liittyy 2024 solmittuun vihreään kolmikantasopimukseen Tanskan hallituksen, maatalousjärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen kesken, ja sopimuksen tarkoituksena on muun muassa hillitä ilmastonmuutosta, ratkaista vesistöjen rehevöitymistä ja elinympäristöjen tuhoutumista.
Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat etsivät tanskalaiskollegojen kanssa tehokkainta metsätyyppiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
"Hanke tarjoaa todella kiinnostavan mahdollisuuden tarkastella metsityksen vaikutuksia ilmastoon isossa mittakaavassa", kertoo apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kööpenhaminan yliopiston vetämää OptiCforest-tutkimushanketta varten perustetaan pitkäaikaisia mittausasemia pelloille ja metsiin. Lisäksi suoritetaan intensiivinen vuoden mittainen kampanja vanhassa pyökkimetsässä.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR ja Itä-Suomen yliopiston aerosolifysiikan ryhmä vastaavat hankkeessa erityisesti ilmakehän pienhiukkasiin, pilvien ominaisuuksiin, kasvien kykyyn heijastaa valoa ja maanpinnan energiataseeseen liittyvistä kysymyksistä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Hiilinielu+.
Tanskalaiset puolestaan vastaavat metsän hiilinielun ja muiden metsän tuottamien kasvihuonekaasujen tutkimisesta.
"Monitieteinen lähestymistapamme mahdollistaa uraauurtavan tutkimuksen maankäytön mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsijänä", sanoo professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.
