Kalastajien hiljainen tieto apuun kuhan kutualueiden etsinnässä
Helsingin yliopiston tuore väitös osoittaa, että paikallisten kalastajien tietotaito voi olla tieteelle korvaamatonta: kalastajien havainnot tarkensivat kuhan kutualue-ennusteita ja lisäsivät tutkimusten luotettavuutta.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttävät luotettavaa ja epävarmuudet huomioivaa tieteellistä tietoa ympäristön nykytilasta ja hallintotoimien seurauksista.
Tohtorikoulutettava Karel Kaurila kehitti väitöskirjatyössään tilastollisia menetelmiä, joilla tarkennettiin kuhan kutualue-ennusteita yhdistämällä paikallisten kalastajien arvioita kutualueista olemassa oleviin havaintoaineistoihin. Paikallisten kalastajien antamat arviot kuhan kutualueista toivat arvokasta lisätietoa ja laajensivat havaintoaineistojen alueellista kattavuutta.
Kansalaishavaintojen hyödyntämisessä on toinenkin etu.
"Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kansalaishavaintojen sisällyttäminen analyyseihin voi lisätä sidosryhmien myönteistä suhtautumista tieteeseen ja sen tuloksiin", Kaurila huomauttaa.
Ravinnekuormitus tulisi puolittaa
Väitöskirjan toisessa osassa käsitellään liiallisen ravinnekuormituksen vaikutusta Saaristomeren rehevöitymiseen. Kuormitus on yksi alueen ekosysteemien suurimmista uhista.
Väitöskirjassa esitelty menetelmä valottaa Suomen ympäristökeskuksen vedenlaatumalleihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Mallia käytetään ravinnekuormituksen vaikutusten ennustamiseen Saaristomerellä. Julkaistu menetelmä arvioi, millä todennäköisyyksillä erilaiset ravinnekuormitusta vähentävät toimet parantaisivat Saaristomeren vedenlaatua niin paljon, että lopputulos saavuttaisi EU:n vesipuitedirektiivissä määritellyn hyvän ekologisen tilan.
Tulosten perusteella tähän ei päästä pienillä muutoksilla. Vedenlaadun riittävä koheneminen Saaristomeren sisäalueilla vaatisi valuma-alueen ravinnekuormituksen puolittamista.
