Moni nainen tottuu väsymykseen – vaikka ei pitäisi
Jos ajatus ei kulje, muisti pätkii ja arki tuntuu raskaalta, syy voi olla pitkittyneessä univajeessa. Naisen unikirjan julkaissut erikoislääkäri Sanna-Tuulia Mattila muistuttaa, että jatkuvaan uupumukseen ei pidä alistua. Vastuu väsymyksestä kuuluu myös työnantajalle.
Johanna Laurila
Aivoissa humisee, päätä särkee, olo on vetämätön ja suorastaan synkkä. Pitkittynyt väsymys vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Tuoreen tietokirjan naisen unesta kirjoittaneen Sanna-Tuulia Mattilan mielestä siihen ei missään nimessä pidä alistua.
Mattila on työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Hän on vastaanotollaan kuullut lukemattomia uniongelmiin liittyviä naisten tarinoita.
“Naisilla on vaativa rooli yhteiskunnassa työntekijänä, äitinä ja puolisona”, Mattila kuvailee kirjan julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Mattila toteaa, että naiset kokevat elämänsä aikana keskimäärin puolitoista kertaa enemmän unettomuutta kuin miehet.
Naisilla jo hormonaaliset muutokset – kuukautiskierto, mahdolliset raskaudet ja vaihdevuodet – voivat vaikuttaa paljon uneen ja vireyteen. Näitäkin kirjassa käsitellään. Mattilan mukaan tilapäinen unettomuus ei olekaan mikään hätätila, vaan osa elämää. Elon polkuun kuuluu kuormittavampia ja väsyneempiä kausia. Silloin kannattaa pysähtyä ja panostaa itsensä parempaan kohteluun: säännölliseen uni- ja syömisrytmiin, rentoutumiseen ja armollisuuden harjoittamiseen, Mattila kuvailee.
Uni on kuitenkin niin keskeinen elämänlaadun ja terveyden kulmakivi, että sen pidempiaikaisiin häiriöihin kannattaa puuttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, hän muistuttaa.
“Näen työterveyslääkärinä paljon näitä yliväsyneitä arjen ahertajia, joilla saattaa olla meneillään todella paljon samaan aikaan: ruuhkavuodet, ehkä parisuhdeongelmia tai avioero, omien vanhempien sairastelu ja tietysti päälle vielä oma työ.”
Mattila onkin halunnut suunnata kirjansa tavallisille, arjessa puurtaville tunnollisille suomalaisille naisille.
“Naiset ovat turhan sopeutuvaisia,” Mattila harmittelee.
“He menevät vaikka minkälaiselle mutkalle eri elämänvaiheissa. Ihmisen keho kyllä tottuu helposti moneen, myös jatkuvaan väsymykseen, mutta sitä ei pidä hyväksyä. Ei ole normaalia elämää, että jotenkin raahaudutaan eteenpäin”, hän sanoo.
Ylivirittynyt arki vie yöunen
Väsymyksen taustalla voi olla hyvin monia eri syitä, eri sairauksista lähtien, kuten kirjassa kuvataan.
Kuormittuneisuus on yksi yleinen syy sille, etteivät kunnon unet enää luonnistu. Aivot käyvät kierroksilla eivätkä sammu kunnolla edes yöksi.
Mattila luettelee joukon nykyajalle tyypillisiä ylivirittyneisyyden taustatekijöitä: liiallinen digilaitteiden käyttö ja multitaskaaminen, työn ja vapaa-ajan hämärtyminen etenkin etätyön myötä ja työelämän isot vaatimukset tuottavuudesta ja tehokkuudesta. Jos palautumisesta ei huolehdi, eikä aivoja enää hetkeksikään päästetä ärsykkeistä vapaaseen tilaan, ei yölläkään pysty vajoamaan riittävään syvään uneen.
Väsymyksen tunnistaminen voi olla vaikeaakin, etenkin jos oire on kehittynyt vähitellen. Pitkään jatkuessaan päiväväsymys usein tasaantuu, eli siihen ikään kuin tottuu, mutta samaan aikaan ajattelu ja muistitoiminnot heikkenevät merkittävästi, Mattila kirjoittaa kirjassaan.
Moni sinnittelee ja saattaa kokea syyllisyyttä siitä, ettei pärjää esimerkiksi töissä. Tämä voi olla salakavalaa, jos ihminen ei hakeudu lääkärille ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Mattilan mukaan monesti juuri naiset sinnittelevät väsymyksen kanssa pitkään ja asettavat muut ihmiset ja asiat oman terveytensä edelle – ja ajattelevat olevansa korvaamattomia.
Mistä sitten tietää, että nyt peli poikki ja ammattilaisen puheille?
“Nyrkkisääntönä pidetään, että jos unihäiriöt kestävät vähintään kuukauden, ja jos oireita on vähintään kolmesti viikossa, kyseessä voi olla unettomuushäiriö”, Mattila sanoo.
“On hyvä idea lähteä hyvissä ajoin hakemaan apua. Kroonistuneet, yli kolme kuukautta kestäneet oireet on yleensä jo paljon vaikeampia hoitaa”, hän korostaa.
Väsymys on myös yhteiskunnallinen kysymys
Mattilan kirjassa esitellään paljon arjen konsteja, joita voi itse alkaa kokeilla väsymyksen selättämiseen.
“Lääkäreiden “raamatussa” eli Käypä hoito -suosituksissakin väsymysoireita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. Lääkkeilläkin on paikkansa unettomuuden hoidossa, mutta niiden jatkuvaan käyttöön liittyy useita haittavaikutuksia”, Mattila summaa julkistustilaisuudessa.
“Itsehoitokeinoissa on valtavan laajat mahdollisuudet parantaa palautumista. Vuorokausirytmi, ruokavalio ja liikunta ovat tuttuja keinoja, mutta ylivirittyneisyyteenkin voi vaikuttaa todella monin erin tavoin. Univalmennustakin on tarjolla.”
Mattila nostaa myös kiinnostavan yhteiskunnallisen näkökulman aiheeseen.
“Vastaanotolleni tuleva potilas on vain yksi palapelin osa. Naisten väsymys, jopa uupumus, on kuitenkin myös yhteiskunnallinen ongelma”, Mattila huomauttaa.
Naiset käyvät Suomessa perinteisesti paljon töissä moniin muihin maihin verrattuna. Siksi työpaikkojen väsyneillä naisilla, jotka aina kuitenkin saapuvat meikit naamalla kokouksiin, on suora vaikutus tehtyjen töiden määrään ja laatuun. Jos puurtajanainen ei ole päässyt ajoissa avun piiriin, päädytään pahimmillaan pitkiin sairauslomiin, masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.
“Painottaisin erityisesti työnantajien osuutta tässä. Heidän olisi ymmärrettävä, että on parempi tehdä pieniä muutoksia ajoissa, ennen kuin tilanne pääsee pahaksi. Työnkuvaa voi muokata, voi sallia enemmän etätyötä tai suostua kevennyksiin, jos elämäntilanne on erityisen tiukka”, sanoo Mattila.
Mattilan mukaan haasteella on kolmikenttä - potilas, työterveyshuolto ja työnantaja. Jokaisen on mietittävä, mitä tehdään väsyneen naisen eteen.
“Hyvä yö alkaa rakentua jo aamusta. Satsatkaa hyvään päivään, joka päivä. Pitäkää itsestänne hyvä huolta ja arvostakaa unta”, tuore tietokirjailija kehottaa.
Sanna-Tuulia Mattila: Nuku, palaudu, kukoista – Naisen unikirja. Kustannus Oy Duodecim 2026.
