Joka toinen nuori pessimistinen maailman tulevaisuudesta
Työllistyminen on nuorten suurin huolenaihe, kertoo tuore Nuorisobarometri. Peräti 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta ja puolet epävarmuutta työllistymisestä. Samalla nuorten pessimismi maailman tulevaisuudesta on kasvanut selvästi.
Yli 50 prosenttia nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Uuden Nuorisobarometrin mukaan peräti 70 prosenttia nuorista kokee paineita ja epävarmuutta työelämään astumisesta ja 53 prosenttia koulutuspaikan saannista. Vain 62 prosenttia suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti.
“Kun ensimmäisen työpaikan saaminen on yhä vaikeampaa, epävarmuus kasaantuu ja heijastuu laajasti nuorten hyvinvointiin. Tämä epävarmuus vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua, kuten oman asunnon hankintaa tai perheen perustamista, ja heikentää uskoa siihen, että oma elämä asettuu ja kantaa”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino tiedotteessa.
Negatiivinen muutos herättää huolta koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö myös STTK:ja Akavan opiskelijoiden piirissä. Turvattomuus, epävarmuus ja stressi heijastuvat nuorten elämään laaja-alaisesti.
"Mediassa näkyvät luvut nuorisotyöttömyydestä lisäävät varmasti epävarmuutta, mutta todellisuudelta ei saa sulkea silmiä. Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat nuorten uskoa työelämään ja ehkäisevät työelämäpelkoa", Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen toteaa.
Koulutukseen uskotaan paineista huolimatta
Nuorisobarometri syntyi aikoinaan reaktiona 90-luvun lamaan ja huoleen siitä, haluavatko nuoret enää tehdä töitä.
"Uusin Nuorisobarometri toistaa aiempien barometrien viestiä, että töiden tekeminen on nuorille tärkeä tapa kiinnittyä yhteiskuntaan”, toteaa Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.
Työllistymisen haasteet koskettavat koko Suomea, mutta opiskelijajärjestöt muistuttavat, että nuoret ja opiskelijat kohtaavat ne elämänsä kannalta ratkaisevassa nivelvaiheessa. Ensimmäisen työpaikan saamisen viivästyminen vaikuttaa negatiivisesti koko työuraan ja hidastaa esimerkiksi perheen perustamista tai omistusasunnon hankintaa. Tällöin kyse ei ole enää vain nuorten ongelmasta, vaan koko yhteiskunnan haasteesta.
Yli puolet Nuorisobarometriin vastanneista nuorista koki paineita koulutuksen saamisesta. Tästä huolimatta nuorten usko koulutukseen on säilynyt vahvana. Hyvän yhteiskunnallisen aseman tavoittelu koulutuksen kautta vaikuttaa olevan nuorten laajasti sisäistämä toimintamalli: peräti 81 prosenttia nuorista asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Useampi nuori haluaisi suorittaa korkeakoulututkinnon kuin mitä koulutusjärjestelmä pystyy tällä hetkellä ottamaan vastaan.
Maailman epävarma tilanne heijastuu tuloksissa
Nuorten pessimismi maailman tulevaisuuden suhteen on Nuorisobarometrin mukaan lisääntynyt. Vastanneista 50 prosenttia suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen, kun edellisen kerran vuonna 2021 asiaa mitatessa näin koki 28 prosenttia. Vuosi sitten ilmestyneen, vuoden 2024 Nuorisobarometrin eniten yhteiskunnallista keskustelua aiheuttanut tulos on ollut nuorten heikentynyt usko omaan tulevaisuuteen. Nyt ilmestyneessä barometrissa samalla tavoin kävi uskolle maailman tulevaisuuteen.
“Tulos ei ole yllättävä, sillä elämme sekä suomalaisen yhteiskunnan että maailmanpoliittisen tilanteen näkökulmasta monella tapaa poikkeuksellista kriisien aikaa, johon ovat kuuluneet taloudellisen epävarmuuden ohella muun muassa pandemia, ilmastohätätila ja sota Euroopassa”, summaa Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine.
Työuran alku ratkaisee paljon
Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat vaativat päättäväisiä toimia nuorten nykyhetken ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Työuran aloitukseen liittyviin voidaan vastata muun muassa painottamalla koulutuksen rahoituksessa valmistuneiden työllistymistä, tiivistämällä oppilaitosten, työnantajien ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä sekä valtakunnallistamalla ja laajentamalla kesätyöseteli koskemaan 15–28-vuotiaita.
"Ilman nuorten uskoa omaan tulevaisuutensa on turha puhua pitkistä työurista. Sanat ja puheet rakentavat todellisuutta, ja tällä hetkellä sävyt eivät ole toiveikkaita tai nuoria kannustavia. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä. Nuorten tilannetta on turha surkutella, jos ongelmiin ei puututa konkreettisesti. Nuoret ansaitsevat toiveikkaan tulevaisuuden", STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala päättää.
