Peppuliput ja puhdistava nauru
Viirus-teatterin uutuusteos Swedish Asshole todistaa, että huumori voi yhä olla provokatiivista ja hauskaa ilman, että se on ilkeää, kirjoittaa Perttu Rytsölä.
Perttu Rytsölä
Peppuihin tökätyt Suomen ja Ruotsin liput heiluvat. Teatteri Viiruksen näytelmäuutuus Swedish Asshole tarjoaa sitä mitä lupaa: groteskia huumoria.
Jos tällaisesta loukkaantuu tai on sitä mieltä, että sellainen ei voi olla kunnianhimoista taidetta, on tullut väärään paikkaan eikä voi syyttää kuin itseään. Johanna Karlbergin teos on hyvin suora siinä, mitä on tiedossa. Jo näytelmäjulisteessa irstaillaan.
Ja irstailua nähdään, mutta lähestymistapa siihen on niin hulvaton, että nauru jatkuu katsomossa minuuttitolkulla.
Rivoilla juhlillaan Karlberg tekee tärkeän, lohdullisenkin havainnon: yhä voi olla hauska olematta ilkeä ketään kohtaan. Näytelmä ei tee pilkkaa itsestään, ei katsojista, eikä kuvitteellisista vihollisista tuolla jossain.
Se tekee komediaa perinteisin keinoin: yhdistelemällä sovinnaisuutta ja räävittömyyttä. Ensimmäistä kuvastaa nelihenkinen, suomenruotsalaisia silliviisuja hoilaava, siististi pukeutunut kuoro, jälkimmäistä "hollywoodvaimot", joiden peruukit ja takapuolet heiluvat.
Esitellään myös liuta muita suomenruotsalaisia stereotypiota ja koska teatteri on ruotsinkielinen, yhteisö naureskelee itselleen. Samalla stereotypiat muuttuvat leikiksi identiteetin kanssa – tavaksi tunnistaa omat myytit ja samalla irrottautua niistä.
Vakavampaa yhteiskuntakritiikkiä kuullaan, kun käsitellään tummaihoisen Lucia-neidon valinnasta syntynyttä porua, mutta teos ei syyllistä siitä raivostuneita, vaan ihmettelee. Teos ylipäänsä osoittelee syyllisiä virkistävän vähän.
Maailmassa on rakenteellisia ongelmia, kuten ahtaat muotit ja ulossulkeminen, ennakkoluulot ja epävarmuudet, mutta ei hyviä ja pahoja, vaan kulttuuriinsa kasvaneita.
"En koskaan oppinut kunnolla ruotsia!", näytelmässä parahdetaan. On kieli, joka yhdistää ja erottaa, on sorrettuja vähemmistöjä, on omaa valtakulttuuriaan häpeäviä enemmistöjä.
Näytelmässä puhutaan sujuvasti ruotsia, englantia ja suomea sekaisin. Teos on merkitty sen kolmen näyttelijän Antonia Atarahin, Karlbergin ja Alen Nsambun ohjaamaksi. Heistä Karlberg, ainoa valkoihoinen, jää sivurooliin. Onko se sitten hiljainen kannanotto?
Swedish Asshole kantaesitys Viiruksessa 4.3.2026. Esitykset 24.4 asti.
Konsepti, taiteellinen idea ja koollekutsuja Johanna Karlberg
Ohjaus, koreografia, näyttämöllä Antonia Atarah, Johanna Karlberg ja Alen Nsambu
Äänisuunnittelu ja musiikki Nicolas “Leissi” Rehn
Kuoro Akademiska Sångföreningen
Valosuunnittelu Kristian Palmu
Tilasuunnittelu Mikko Salminen
Pukusuunnittelu Mirjam Yeboah
Dramaturgi Even Minn
Tuotanto Johanna Karlberg
Kuva Marthe Nyvoll
Kieli Ruotsi, englanti, skandinaavi
