Afganistanin naisten oikeudet romahtavat – järjestöt vaativat Suomelta selkeää kannanottoa
Talebanin uudet säädökset Afganistanissa laillistavat naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ja pahentavat sukupuoleen perustuvaa sortoa. Kehitysjärjestöjen mukaan Suomen ja koko kansainvälisen yhteisön on reagoitava tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella.
Kehitysjärjestöt vaativat kansainvälisen yhteisön, myös Suomen, kannanottoa Afganistanin naisten aseman heikkenemiselle. Fingon tiedotteessa vaaditaan, että Suomi ei enää voi seurata sukupuoleen perustuvaa apartheid-järjestelmää hiljaisena sivustakatsojana.
Talibanin ylimmän johtajan Haibatullah Akhundzadan tammikuussa hyväksymät uudet säädökset laillistavat naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan. Säädösten seurauksena naisia voi käytännössä kohdella miespuolisten omaisuutena.
“Kansainvälinen reagoinnin puute on vaarallinen valinta. Emme saa jäädä mykän todistajan rooliin ja edes välillisesti vahvistaa sortoa,” huomauttaa Fingon puheenjohtaja Eva Biaudet.
Vuonna 2021 valtaan palannut Taleban-hallinto aloitti naisien ja tyttöjen oikeuksien heikentämisen heti. Tähän mennessä vahingon on voinut ajatella tulevan epäsuorasti sen seurauksena, mitä naisilta ja lapsilta on kielletty. Nyt suorakin väkivalta on lain edessä hyväksyttävää.
”Naiset ja lapset ovat olleet Afganistanissa Talebanin alla silmittömän alistettuja. Lakimuutos merkitsee entistäkin syvempää taantumusta”, Biaudet sanoo.
Maailman on osoitettava, että se seuraa tilannetta
Lokakuussa 2025 ulkoministeri Elina Valtonen otti kantaa Georgian kansalaisyhteiskunnan oikeuteen demokratiaan, ilmaisunvapauteen ja perusihmisoikeuksiin. Monet kehitysjärjestöt kaipaavat samanlaista kannanottoa nyt.
Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtajan, Fingon varapuheenjohtaja Elina Korhosen mukaan kannanotot viestivät, että maailma seuraa ja välittää.
Kannanottojen lisäksi Fingo peräänkuuluttaa parempia lisämahdollisuuksia tukea Afganistanin naisia ja lapsia sekä kansalaisyhteiskuntatoimijoita.
”Humanitaarisen avun tarve Afganistanissa on valtava. Maassa vielä toimivien suomalaisten järjestöjen kuten Väestöliiton tekemä työ on henkiä pelastavaa,” muistuttaa Korhonen. ”Tämä on myös paikallisten kollegojeni viesti maailmalle.”
Myös Suomessa asuva, afganistanilainen toimittaja Shakiba Adil pitää kansainvälisen yhteisön kannanottoja merkittävänä.
”Kaikki rahoitus, poikkeuksetta, tulisi ehdollistaa naisten ja tyttöjen perusoikeuksien tiukalle suojelulle,” sanoo Adil. ”Lisäksi kaikki mahdolliset keinot Talebanin painostamiseksi, riistohallinnon tuomitsemiseksi ja rikollisten vastuuseen saattamiseksi tulee toimeenpanna.”
ICC:n pidätysmääräykset merkittävä askel
Eva Biaudet’n mukaan kansainvälistä oikeutta tulisi käyttää Afganistanin lasten ja naisten aseman puolustamiseksi. Hän muistuttaa, että kansainvälisen rikostuomioistuin (ICC) heinäkuussa 2025 antamat pidätysmääräykset ovat tärkeitä edistysaskeleita. Talebanin ylimpiin johtohenkilöihin kohdistuvat pidätysmääräykset tarkoittavat, että Afganistanin naisiin ja tyttöihin kohdistettu järjestelmällinen sorto tunnustetaan kansainväliseksi rikokseksi. Ne ovat siksi Fingon mukaan ainakin symbolisesti merkittäviä, vaikka niitä ei tällä hetkellä Afganistanin sisällä saataisikaan toimeenpantua.
”Suomen on aktiivisesti tuettava YK:n ihmisoikeusvaltuutetun roolia pidätysmääräysten riippumattoman tutkintatoimen mahdollistamiseksi”, Biaudet selventää.
Myös Shakiba Adil pitää kansainvälisen oikeuden merkitystä kriittisenä.
”Tarvitaan kiireellisiä, konkreettisia toimia, jotta talibanit saatetaan oikeuden eteen, väkivalta dokumentoidaan ja luodaan todellisia tukikanavia afganistanilaisille naisille kaikissa kansainvälisissä foorumeissa, neuvotteluissa ja alustoilla,” sanoo Adil.
Lue myös: Afganistanin naiset jäävät hirmuhallinnon varjoon – tutkija: muutos lähtee sisältäpäin (tutkija Olli Ruohomäen haastattelu, 28.8.2025)
