Etla: Suomi satsaa paljon mutta tehottomasti vihreän siirtymän yritystukiin
Suomi käyttää vihreän siirtymän yritystukiin enemmän kuin useimmat EU-maat, mutta tulokset jäävät vaikeasti hahmotettaviksi. Etlan mukaan tukipolitiikka kaipaa rakennemuutosta.
Suomi kuuluu EU:n kärkijoukkoihin vihreän siirtymän yritystuissa, kun tuet suhteutetaan talouden kokoon, summaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore muistio. Vaikutusten teho on kuitenkin epäselvä. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin, eivät tukien määrään.
Etla Muistion (174) mukaan vuosina 2019–2023 Suomi käytti ympäristö- ja energiatukeen noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Määrä on selvästi yli EU-keskitason, ja lähellä Ruotsin ja Viron tasoa. Suurimmat tukijat löytyvät Saksasta ja Tanskasta, joissa panostukset ovat lähes prosentin luokkaa BKT:sta. Kokonaiskuvassa Suomi sijoittuu kuitenkin suurimpien tukijoiden joukkoon.
"Uusien innovaatioiden synnyttämiseen liittyy usein merkittäviä riskejä ja niille on vaikeaa saada markkinaehtoista rahoitusta. Julkinen sektori voi omalta osaltaan poistaa näitä markkinakitkoja tarjoamalla rahoitusta markkinoita edullisemmilla ehdoilla", sanoo Etlan vanhempi tutkija Otto Kässi.
Tukipolitiikassa selviä rakenteellisia eroja suuriin jäsenmaihin
Vertailu muihin EU-maihin paljastaa merkittäviä eroja tukipolitiikan rakenteessa. Saksassa ja muissa suurissa jäsenmaissa vihreän siirtymän tuet kohdistuvat pääosin suoriin, investointeihin kohdistettuihin tukiohjelmiin, kuten vetyteknologioihin ja teollisuuden päästövähennyksiin.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sen sijaan tukien painopiste on verohelpotuksissa ja kustannuksia kompensoivissa tukimuodoissa. Nämä keventävät yritysten kulurakennetta, mutta niiden yhteys uusiin investointeihin ja teknologiseen kehitykseen on tutkimusten perusteella epäselvä. Keskeisillä tukimuodoilla, kuten teollisuuden sähköistämistuella ja energiaveron palautuksilla, ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen, liikevaihtoon tai energiatehokkuuteen.
"Tukien tehokkuutta heikentää niiden kohdistuminen suuriin, jo ennestään kannattaviin yrityksiin. Käytännössä yritystukien vaikutukset riippuvat siitä, kohdistuvatko tuet aidosti uusiin investointeihin vai kompensoivatko ne vain nykyisten toimintojen kustannuksia", huomauttaa Etlan vanhempi tutkija Maria Wang.
Aiempien tutkimusten valossa vihreä siirtymä etenee parhaiten, kun valtio tukee yritysten investointeja ja uusia keksintöjä tilanteessa, jossa markkinat eivät ole kyenneet tuottamaan ratkaisuja. Suorien verohelpotusten vaikutuksia on sen sijaan vaikeampi todentaa ja aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tämänkaltaiset tuet eivät ole tehokkaita.
Suuret yritykset hallitsevat tukikenttää Suomessa
Vihreän siirtymän tukien vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa se, että tuet kohdistuvat Suomessa pääasiassa suuriin ja jo valmiiksi vahvoihin yrityksiin, joille ei löydy luontevia verrokkiryhmiä.
"Tukijärjestelmä ei näytä tukevan yritysten pitkän aikavälin tuottavuuskehitystä eikä vauhdittavan teknologista uudistumista siinä määrin kuin tukitaso antaisi olettaa. Vihreän siirtymän tukien kehittämisessä kriittistä ei ole tukien taso, vaan tukirakenteen uudistaminen ja systemaattisen vaikuttavuusarvioinnin vahvistaminen. Jotta tukipolitiikka voi aidosti tukea teknologista uudistumista ja pitkän aikavälin kilpailukykyä, päätösten tulee perustua selkeään ja ajantasaiseen tutkimusnäyttöön", Otto Kässi summaa.
