Tuoretta metsäluontoraporttia epäillään tiedevastaisuudesta
Syken tutkijoiden irtisanoutuminen metsäluontoraportista herätti vakavan epäilyn poliittisesta ohjauksesta. Vihreät syyttävät hallitusta tiedevastaisuudesta ja tiedon pimittämisestä. Maa- ja metsätalousministeriöstä puolustaudutaan, että luontotyyppien määrittelyssä on laaja tulkintahaitari.
Johanna Laurila
Helsingin Sanomat uutisoi viime torstaina Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden irtisanoutuneen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilaamasta metsäluontoraportista, sillä he kokivat, että sitä ohjattiin poliittisin motiivein. Vihreiden kansanedustajat Tiina Elo ja Atte Harjanne kritisoivat tuoreeltaan kovin sanoin epäiltyä poliittista ohjausta Syken tutkijoiden työhön.
"Vakavana tiedon pimittämisenä pidän sitä, että kun tutkijat irtisanoutuivat raportista vastalauseena poliittiselle ohjaukselle ja tiedon vääristelylle, irtisanoutumisen syitä ei tutkijoiden pyynnöstä huolimatta merkitty raporttiin", kansanedustaja Elo toteaa tiedotteessa.
HS:n artikkelissa sanotaan, että MMM on pyrkinyt vaikuttamaan Syken tutkijoiden työhön ja siten vaarantaa tieteellisen tiedon puolueettomuuden. Luontotyyppitulkinnat ovat tutkijoiden mukaan jopa virheellisiä, ja lisäksi EU-sääntelyn vastaisia.
Taustaepäily on, että tiettyjä vaalittavia luontotyyppejä pyritään löytämään todellisuutta vähemmän. Silloin metsää tarvitsisi suojella vähemmän kuin todellisuudessa pitäisi.
"Pääministeri Petteri Orpon johdolla on sivuutettu tutkittu tieto laatimalla satumetsäkriteerit vanhojen metsien suojelematta jättämiseksi ja lähdetty EU:hun heikentämään jo sovittua ennallistamisasetusta. Susien kiintiömetsästys valmisteltiin ilman mitään normaaleja vaikutusarvioita. Ja nyt tehdään sellainen selvitys, jonka mukaan arvokkaita luontotyyppikohteita ei tarvitse säästää ja pyritään näin kiertämään ennallistamisasetuksen velvoitteita", Elo kritisoi.
Myös vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne arvostelee tilannetta tiedotteessaan.
"Suomen pitäisi olla sivistysvaltio, jossa luotetaan tutkittuun tietoon. Uutisen perusteella tämä on törkeää tiedevastaisuutta", Harjanne sanoittaa.
Harjannekin muistuttaa nykyisen maa- ja metsätalousministeriön tähänastisen työn karuista tuloksista ja kuvaa sitä hyvin luontovastaiseksi politiikaksi.
"Maataloustuottajien vaikeaa asemaa tämä linja ei ole parantanut, ja metsätalouden jalostusarvoa ei ole saatu nousuun. Maa- ja metsätalous tarvitsisivat molemmat selkeää polkua kestävään tulevaisuuteen, ja tällainen tieteenvastainen jarrulinja on pidemmän päälle kaikkien häviö", Harjanne toteaa.
Matveinen: Luontotyyppien määrittelyissä paljon tulkinnanvaraa
Metsäluontoraportti on osa EU-asetuksen määräämää kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jota par'aikaa laaditaan. Suunnitelman luonnos pitäisi luovuttaa EU-komissiolle syyskuuhun 2026 mennessä.
Verden tavoittama valtiosihteeri Päivi Nerg MMM:n johdosta kommentoi lyhyesti sähköpostitse perjantaina, että kohun kohteena olevan raportin tuottaneen Luhti-hankkeen johtoryhmässä on ollut virkamiehistä koostuva ohjausryhmä, mikä on tavanomainen käytäntö. Hän ei itse ole sen jäsen, toisin kuin HS.n jutussa väitettiin.
Sen sijaan kansallisen ennallistamissuunnitelman toimeenpanoa varten on luotu yhteinen ohjausryhmä, jota johtaa virkamiestasolta ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Mukana ovat hallituspuolueiden valtiosihteerit.
"Tämä ohjausryhmä teki heti työn käynnistymisen aluksi, alkuvuodesta 2025, reunaehdot ennallistamissuunnitelman laatimiseen -paperin. Se on ollut kaikkien teemaryhmien ohjenuorana, ja se täsmentää reunaehtoja kansallisen jouston mahdollistamiseksi", Päivi Nerg kertoo.
"Mutta reunaehdot ovat sopusoinnussa asetuksen kanssa", hän jatkaa, viitaten elokuussa 2024 voimaan astuneeseen EU:n ennallistamisasetukseen.
HS:n jutussakin siteerattu, maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen kommentoi Verdelle, että HS:n artikkelissa ei ole kaikilta osin tuotu esille keskeisiä hankkeeseen liittyviä taustatietoja. Matveinen on toiminut Luhti-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.
"Asia on HS:n artikkelissa kuvattua monisyisempi. Esimerkiksi harjumetsien tai puustoisten soiden määrittelyihin voidaan soveltaa eri tulkintoja, ja niitä itse raportissa kuvataankin. Haluan korostaa, että Syken tai Luken tutkijoiden työtä ei ole haluttu millään lailla ohjailla", hän sanoo.
"Minusta olisi ollut hyvä, että Syken tutkijoiden irtisanoutumisen syyt olisi samaan raporttiin kirjattu, kuten tutkijat itsekin toivoivat. Kannatan avointa keskustelua", Matveinen toteaa.
Lauantaisessa maa- ja metsätalousministeriön vastinetekstissä todetaan, että keskustelua määritelmien tulkinnoista on tärkeää käydä avoimesti, sillä eri asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä ja niillä on myös laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tänään HS:ssä julkaistiin myös Luonnonvarakeskus Luken vastine asiaan. Erikoistutkija Leena Kärkkäinen ja tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen kirjoittavat, että raportissa luontotyyppien määritelmiä ei muutettu, vaan siinä esitettiin useampia mahdollisia tulkintoja luontotyyppien määritelmistä sekä kuvattiin avoimesti niihin liittyviä haasteita.
