Ekomodernismin tarina alkoi 10 vuotta sitten Suomesta

Simo Raittila, Johanna Kohvakka

WePlanet Suomi (ent. Suomen Ekomodernistit, SEM) on ympäristöjärjestö, joka perustettiin vuonna 2015, koska joukko ihmisiä koki, että perinteiset ympäristöjärjestöt eivät vastanneet heidän omia näkemyksiä siitä, miten ympäristökriisiä tulisi hoitaa.

"Järjestön alkusysäys tuli uusi energiapolitiikka Facebook-ryhmän keskusteluista, joissa Greenpeacen väki kyllästyi siihen, että valitimme heidän linjauksistaan etenkin ydinvoiman suhteen ja sanoivat, että perustakaa oma järjestö. Niin me sitten päätettiin tehdä", kommentoi yksi järjestön perustajajäsenistä Rauli Partanen, joka nykyisin työskentelee DeepGeo Finland Oy:ssä ydinvoiman ja ydinjätteen loppusijoituksen parissa.

Suomen yhdistys oli maailman ensimmäinen ekomodernistinen järjestö. Aiemmin samana keväänä oli Isossa-Britanniassa julkaistu ekomodernistinen manifesti ja siitä otettiin käyttöön termi "ekomodernismi".

Sittemmin vastaavia ekomodernistisia ympäristöjärjestöjä perustettiin lukuisia ja nykyisin kattojärjestö WePlanetin sateenvarjon alta löytyy toistakymmentä maata edustettuna.

WePlanet-verkoston jäsenjärjestöjä:
– Euroopassa: Suomi, Ruotsi, Hollanti, Belgia, Tanska, Norja, Italia, Ranska, saksankieliset DACH-maat (Saksa, Itävalta ja Sveitsi), Puola, Portugali, UK ja Ukraina, joiden lisäksi lähinnä ruokateknologioihin keskittynyt Saksan Ecoprogressives
– Afrikassa: Zimbabwe, Nigeria, Uganda, Kenia
– WePlanet Australia
USA:ssa on aloitettu kampanjointi tänä vuonna ja maajärjestöä ollaan perustamassa.

Ydinvoiman ohella toinen tärkeä teema ekomodernisteille oli suhtautuminen teknologiaan. "Siinä yhdistyi ihmisillä halu toimia luonnon hyväksi sekä tunne siitä, etteivät perinteiset järjestöt olleet syystä tai toisesta oma juttu. Ydinvoimakanta monesti oli se näkyvin juttu, mutta enemmän meitä ehkä yhdisti suhtautuminen yleiseen teknologian kehitykseen", sanoo toinen järjestön alkuperäisistä perustajista Ville Tulkki. 

Ekomodernismin kantava ajatus on keskittyä keinoihin, jotka säästävät mahdollisimman paljon tilaa luonnolle mutta pitävät samalla huolta siitä, että ihmisten elämä pysyy hyvänä ja laadukkaana. Siksi järjestö kannattaa esimerkiksi ydinvoimaa, geeniteknologioita ja solumaataloutta. Moni arvioi ekomodernistien olleen yksi merkittävistä tekijöistä siinä, että tällä hetkellä suomalaisten enemmistö suhtautuu positiivisesti ydinvoimaan.

Ydinvoiman kannatus kääntyi Suomessa kasvuun juuri sen jälkeen, kun ekomodernistit aloittivat toimintansa vuonna 2015.  

Ekomodernismin 10-vuotisjuhlaa vietettiin Suomessa 

Ekomodernismin kymmenvuotista taivalta juhlistettiin tänä vuonna seminaarilla, joka järjestettiin Espoon Nuuksiossa Suomen luonnon päivänä. Sen teemana oli solumaatalous – yksi yhdistyksen viime vuosien uusista pääteemoista.

Ydinvoimakeskustelulta ei kuitenkaan päivän aikana voinut välttyä. Seminaaripäivässä paneelia juontanut walesilainen tietokirjailija, WePlanetin politiikkavastaava Mark Lynas vitsaili useamman kerran, kuinka hänen välinsä Englannin ja Walesin vihreään puolueeseen aikanaan tulehtuivat juuri ydinvoiman ja GMO:n vuoksi.  

Myös päivätöinään ydinvoiman puolesta toimiva Suomen järjestön perustajajäsen Lauri Muranen puhui avauspuheenvuorossaan siitä, kuinka ihmisten ei voi odottaa luopuvan hyvästä elämänlaadustaan, mutta kuinka myöskään maailman köyhien ei voi odottaa tyytyvän osaansa. Liike on siksi avoin erilaisille teknologioille ja muille keinoille, jotka mahdollistavat talouskasvun ja päästöjen irtikytkennän. Muranen uskoo, että WePlanetin kautta voidaan vaikuttaa sekä valtioihin että yrityksiin.

Juhlaseminaarin teemana uudet ruoantuotannon teknologiat

VTT:n professori Nesli Sözer puhui ”kolmen A:n” merkityksestä, kun uusia ruoantuotantoteknologioita lanseerataan: affordability (vapaasti suomentaen: kohtuuhintaisuus), availability (saatavuus) ja attractiveness (houkuttelevuus). Nyhtökaura villitsi suomalaiset aikoinaan, mutta yleisellä tasolla kasvipohjaisten tuotteiden yhteiskunnallinen valmiusaste on kuitenkin vielä hänen mielestään heikko. "Kasviperäinen kelpaa, jos se on tarpeeksi hyvää, mutta keinotekoisen leima vaivaa useita tuotteita", Sözer sanoi.

Tilaisuudessa kuultiin myös muita suomalaisia ruokateknologioiden asiantuntijoita. VTT:n Emilia Nordlund kertoi useista VTT:n aikanaan tukemista ratkaisuista, jotka ovat kasvaneet omilleen. Hän korosti, että soluviljelyssä on paljon parempi ”konversio” kuin eläinten rehun muuntamisessa ihmisten ruoaksi.

Soluviljelyn tehtaat näyttävät hyvin samanlaisilta kuin panimot. Nordlundin mukaan tarkempi nimitys tuotannolle on ”precision fermentation” eli vapaasti kääntäen ”täsmäfermentointi”. Hän ei asettanut teknologiaa vastakkain muun ruokateollisuuden kanssa. "Soluviljelty proteiini olisi ruokateollisuudelle vain uusi raaka-aine muiden rinnalle ja maanviljelijöille uusi potentiaalinen tulonlähde", Norlund sanoi. 

Samalla linjalla oli myös suomalaislähtöinen Solar Foods, jonka tuottamaa soleiinia voidaan käyttää teollisuudessa hyvin samalla tavoin kuin esimerkiksi soijaa tai kananmuna- ja maitoproteiinia. Soleiinin hinta on toistaiseksi vielä sen verran korkea, että sitä tuotetaan ensisijaisesti ”luksusmarkkinoille”, kuten osaksi urheilu- ja terveystuotteita. Yritystä tilaisuudessa edustanut Arttu Luukanen uskoo kuitenkin, että hinta tullaan pidemmän päälle saamaan samalle tasolle kuin esimerkiksi herneproteiineissa.

Soluviljelyn potentiaali Suomelle on suuri. Norlund kertoi esityksessään laskelmasta, jonka mukaan jo hieman yli puolet Suomen nykyisestä oljentuotannosta riittäisi ravinnoksi mikrobeille, joiden tuottama proteiini puolestaan riittäisi täyttämään koko Suomen väestön proteiinintarpeet. Vaihtoehtoisesti samaan tulokseen pääsisi ruohontuotannon kasvattamisella viidenneksellä nykyisestä. Vientipotentiaaliksi soluviljellylle proteiinille on arvioitu puolesta miljardista miljardiin euroa vuonna 2035. 

Maa- ja metsätalousministeriössä on työn alla ruokajärjestelmästrategia vuodelle 2040. Ensi vuonna sen pohjalta laaditaan nelivuosittainen toimintasuunnitelma. Uudet teknologiat nähdään ministeriössä resilienssin eli muutoskestävyyden lähteenä. Ne toimisivat hyvin kiertotalouden kanssa, koska ne hyödyntävät usein nykyisen teollisuuden sivuvirtoja. Ne myös parantaisivat ruokaturvaa ja tukisivat Suomen tavoitteita kasvattaa ruokavientiä.

WePlanet Suomi järjesti ensimmäisen tilaisuuden ruoan tulevaisuudesta jo vuonna 2018 ja se on ollut pääteemana monessa tapahtumassa ja seminaarissa vuosien varrella, muun muassa Maailma kylässä -festivaalien ja Porin Suomi Areenan -paneelikeskusteluissa sekä pikkujouluseminaarin teemana. Solar Foodsilla järjestö on vieraillut nyt kaksi kertaa. Kansainvälinen kattojärjestö on pyörittänyt jo useamman vuoden Reboot Food -kampanjaa, jonka osana on julkaistu manifesti sekä laajempi raportti.

"Energiantuotannon puolella olemme saavuttaneet suurimman osan tavoitteistamme Suomessa, mutta maatalouden päästöjen ja ympäristövaikutusten kanssa on vielä paljon tekemistä", sanoo Tea Törmänen Suomen järjestön entinen monivuotinen puheenjohtaja, joka oli mukana perustamassa kansainvälistä kattojärjestöä ja nykyisin vetää järjestön kansainvälistä kehitystä. Törmänen myös hoiti juhlaseminaarin valmistelut.

Juhlaseminaarin esitykset ovat katsottavissa yhdistyksen YouTube-sivuilla.