Kansallisoopperan Toscassa rakkaus, mustasukkaisuus, viha, himo, petos ja kosto roihuavat rajusti
Tosca perustuu Victorien Sardoun näytelmään La Tosca. Sen kantaesitys Pariisissa 1887 oli jättimenestys. Näytelmä on hävinnyt historian hämäriin, mutta Giacomo Puccinin ansiosta laulajatar Floria Tosca on elänyt maailman oopperataloissa vuodesta 1900. Nyt hänet voi taas tavata Kansallisoopperassa.
Tuulikki Närhinsalo
Suomalaisessa Oopperassa Giacomo Puccinin Tosca nähtiin ensi kerran jo 1919. Nykyinen, Christof Loyn ohjaama versio sai ensi-iltansa syksyllä 2018, ja nyt nähtävän uusinnan pieniä yksityiskohtia myöten tarkasta näyttämöllepanosta vastaa Riikka Räsänen.
Toscassa ei ole alkusoittoa. Itse asiassa Puccini aloittaa useimmat menestysoopperansa lyhyellä soivalla vinjentillä, joka avaa teoksen tunnelmaa pähkinänkuoressa. Tosca alkaa muutamalla mustanjyhkeällä soinnulla: niillä piirretään Rooman hirvittäviä kuulustelukeinoja käyttävän poliisipäällikkö Scarpian muotokuva.
Tosca on räiskyvä rakkaustarina ja poliittinen trilleri, jonka tapahtumat vierivät eteenpäin hurjaa vauhtia yhden vuorokauden aikana kesällä 1800. Taidemaalari Cavaradossin ja Toscan rakkautta varjostavat politiikan kuohut: maalari kannattaa vapaata Rooman tasavaltaa ja auttaa sen entisen konsulin, Angelottin, pakenemaan vankilasta saaden kuningasmielisen Scarpian kimppuunsa. Toscaa hullun lailla himoitseva Scarpia kiristää Toscaa paljastamaan Angelottin piilopaikan kidututtamalla Cavaradossin puolikuoliaaksi. Tosca murtuu kuullessaan rakastettunsa tuskanhuudot ja kertoo tietonsa. Kidutus päättyy, verta vuotava Cavaradossi kajauttaa väkevän vapausmarssin. Hänet raahataan teloitettavaksi. Tosca anoo armahdusta, ja sen Scarpia lupaa – hintana on Tosca itse. Tosca saa Scarpian kirjoittaman asiakirjan, joka takaa pariskunnan vapaan poistumisen Roomasta. Scarpian käydessä Toscaan käsiksi tämä tunkee tikarin Scarpian sydämeen. Cavaradossi ammutaan Sant Angelon linnan kattotasanteella, jonne Tosca oli rientänyt kertomaan vapautuksesta. Scarpian lupaama valeteloitus oli petos. Murha paljastuu, Tosca karkaa pidättäjiensä käsistä ja hyppää linnan muurilta alas kuolemaan.
Oopperan loistelias musiikki kuohuu tunnetilojen mukana. Siinä soi huumaavana väreilevä rakkaus, Toscan hyytävä inho Scarpiaa kohtaan, Scarpian kaksinaamainen kierous sekä hänen alaistensa nöyristelevä pelko.
Loyn ohjaus on etäännytetty historiallisesta kontekstistaan; tuloksena on hienosti toimivaa musiikkiteatteria, jossa ei kuitenkaan vältytä paradokseilta: puvustus on osittain tätä aikaa, osittain heijastuma tapahtumien oikeasta ajankohdasta. Tämän nielee, sillä pääasia, musiikki toimii erinomaisesti. Kiinalainen kapellimestari Xian Zhang piti tempot kohdillaan, Kansallisoopperan orkesterin soitto oli, kuten aina, täynnä värejä ja voimaa ja herkkyyttä.
Elisabet Strid on äänellisesti loistava Tosca. Roolinsa temperamenttisena, rakastuneena naisena ja suurena diivana hän piirtää hienosti. Aaria Vissi d'arte sai ansaitsemansa brava-huudot. Cavaradossina Milen Bozhkov tekee modernin miehen roolin. Hän vaikuttaa tyylikkäässä puvussaan enemmänkin virkamieheltä kuin taidemaalarilta. Laulajana hän on salskeaääninen taiteilija; hänetkin palkittiin bravo-huudoin hittiaariasta E lucevan le stelle. Tuomas Pursion Scarpia on pirullisen terävä, valtaansa ja voimaansa uhoava tyyppi, jonka upeassa laulussa nämä ominaisuudet antavat hienosti värityksensä äänenkäyttöön. Kaikki pienemmätkin roolit ovat erinomaisissa käsissä – vai pitäisikö sanoa kurkuissa. Erityisesti Johannes Pessin Spoletta kiinnitti huomiota sekä mainiolla laulullaan että kammottavan osuvalla kyylän hahmollaan.
Giacomo Puccini: Tosca, kapellimestari Xian Zhang, ohjaus Christof Loy, lavastus- ja pukusuunnittelu Christian Schmidt, valosuunnittelu Olaf Winter. Solistit Elisabet Strid, Milan Bozhkov, Tuomas Pursio, Jussi Vänttinen, Janne Sihvo, Johannes Pessi, Koit Soasep, Henri Uusitalo ja Vilma Hyvärinen. Esitys 25.11.
Muut näiden pääosien esittäjien illat ovat 1., 4., 9., ja 12.12. Toiset pääosien esittäjät laulavat 17., 19. ja 31.12. sekä 3., 5., 8., 10. ja 13.1.2026.
Toscan kapellimestariksi tulee 17.12. alkaen Pietro Rizzo. Toscana laulaa siitä eteenpäin Magdalena Hinterdobler, Cavaradossina Teodor Ilincai ja Scarpiana Claudio Sgura.
