Urbaani Toivola-festivaali haluaa avata uusia näkökulmia kulttuuriin
Toivola-festivaali on tanssija, näyttelijä Jani Toivolan perustama urbaani, monitaiteellinen festivaali Helsingissä. Kulttuurikeskustelut kuuluvat kuvaan. Festivaalin keskeinen tyyssija oli tänä vuonna Tanssin talo, missä Maria Ylipää valloitti yleisönsä hahmonaan kuuhullu Pierrot.
Tuulikki Närhinsalo
"Ilman taidetta ei olisi toivoa". Tämä on Jani Toivolan vuosi sitten perustaman poikkitaiteellisen tapahtuman motto – ja niin totta. Festivaali on näkynyt muuallakin kuin pääpaikassaan, joka vuosi sitten oli Kansallisteatterin Omapohja, tänä vuonna Tanssin talo. Siellä sekä Tavastialla nähtiin Jani Toivolan omia tanssiteoksia, joissa hän itse oli keskiössä. Toivola-talossa Bulevardilla Relove-myymälän tiloissa oli urbaania monipuolista ja monikulttuurista toimintaa, muun muassa jazzia, uutta laulelmaa, keskustelutilaisuuksia, kirppareita, disco sekä eri alojen kohtaamisia ja keskustelutilaisuuksia.
Tapahtuma huipentui konserttiin 15.11. Pannuhallissa, jossa koettiin loistava, näyttämöllistetty esitys Arnold Schönbergin kulttiteoksesta Pierrot lunaire, eli Kuuhullu Pierrot.
Schönberg ravisteli länsimaisen musiikin historiaa ennen kaikkea 1910-luvun mittaan kehittämällään kaksitoistasäveljärjestelmällä eli dodekafonialla. Sen ideana on asteikon kaikkien kahdentoista sävelen täydellinen tasa-arvo ilman sävellajituntua. Niistä muodostetaan sävellyksen ydinaihe eli rivi, jossa kukin asteikon sävel esiintyy vain yhden kerran. Ensimmäiset kokonaan tämän ankaran sävellysmetodin teokset säveltäjä loi heti 1920-luvun alussa.
Schönberg shokeerasi jo vuonna 1912 yleisönsä Albert Giraudin 21 runoa käsittävän runosarjan Pierrot lunaire säveltäjänä. Runot ovat ranskankielistä riimitettyä lyriikkaa, mutta Schönberg on säveltänyt sen saksankieliseen suorasanaiseen käännökseen. Entäpä jos hän olisi tarttunut runojen alkukieleen, miten erilainen olisi mahtanut olla lopputulos. Ranskan kielen sensuelli pehmeys nasaaliäänteineen, sanojen pituus ja rytmi – lopputulos olisi ollut ihan muuta. Ehkä Schönberg ei osannut ranskaa. Lopputulos on joka tapauksessa yksi viime vuosisadan alun tärkeimmistä pelin avauksista.
Teoksessa ei lauleta nuottiviivastolle kirjoitettuja säveliä, vaan käytetään puhelaulua, jossa äänen laaja liikkuvuus on merkitty nuottikuvaan pitkälti suuntaa-antavasti. Unenomainen, kuuhämyn alinomaa valaisema sävelmaisema – jossa dodekafonia on jo enemmänkin kuin idullaan – ja puhelaulun jännittävä outous vie kuulijan Pierrotin commedia dell’arte -hahmon mukana rakkauden, kuoleman ja hulluuden salaperäisiin, joskus myös ilkamoiviin tunnelmiin.
Pierrot lunaire kuullaan yleensä konserttiesityksenä, jossa solistilla on huippuvaikean teoksen nuotit tukenaan. Pannuhallissa koettiin tanssija ja koreografi Carl Knifin ohjaama hienostunut, laajaa näyttämöä ja siellä olevia tikkaita hyväksikäyttävä versio. Maria Ylipää saattoi antaa kaiken musikaalisuutensa, näyttelijäntaitonsa ja äänensä rohkean hallinnan puhjeta vangitsevan upeaan kukoistukseen, koska hän oli opiskellut teoksen ulkoa ja saattoi liikkua vapaasti. Hatunnoston arvoinen teko!
Kuusihenkinen huippumuusikoista koostuva yhtye oli kuin kotonaan Schönbergin mutkikkaan partituurin äärellä. Sen upean musisoinnin ja Maria Ylipään taituruuden myötä koko teos kietoutui kuun kalmankalpeaan, silti myös pehmeään kajoon.
Konsertin toinen puolisko alkoi juhlallisesti Marzi Nymanin mustalla huumorilla silatulla Festivo macabrella. Sen jälkeen kuultiin Maria Ylipään ja yhtyeen huikeita ja hauskoja tulkintoja saksalaisista kabareetyylisistä lauluista, sovittajina Niko Kumpuvaara, Sampo Kasurinen ja Tuomas Turriago.
Ilta jatkui vielä antoisalla Maria Ylipään ja Jani Toivolan keskustelulla, jossa kuulijakunnalle avattiin solistille poikkeuksellisen vaikean teoksen harjoitusprosessia.
Arnold Schönberg: Pierrot lunaire, solistina Maria Ylipää. Yhtyeessä Siljamari Heikinheimo viulu, Hanna Hohti alttoviulu, Markus Hohti sello, Hanna Kinnunen huilu, Hanna Hujanen klarinetti ja Tuomas Turriago piano. Muut säveltäjät Marzi Nyman, Misha Spoliansky, Max Raabe, Friedrich Hollaender ja Erich Wolfgang Korngold. Tanssin talon Pannuhalli 15.11.2025.
