Keskuskauppakamari: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututtava – vääristää kilpailua
Työvoiman hyväksikäytön kriminalisointi on Keskuskauppakamarin mielestä tärkeä askel kohti reilumpaa työelämää. Ongelmaa ei pidä ratkoa maahanmuuttoa kiristämällä, vaan vahvistamalla työntekijöiden suojaa ja valvontaa.
Keväällä eduskunnan on määrä käsitellä käsitellä lakiesitys työntekijöiden hyväksikäytön kriminalisoinnista. Lausuntokierros päättyi alkusyksystä.
Keskuskauppakamarin mukaan lakiesitys on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa työelämää myös ulkomaisten rekrytointien kannalta.
"On väärin, että eettisesti toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan toimijoiden kanssa, jotka saavat kilpailuetua laittomilla keinoilla. Hyväksikäytön kriminalisointi on tärkeää sekä oikeusturvan että reilun kilpailun näkökulmasta”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Valtaosa yrityksistä toimii Keskuskauppakamarin tiedotteen mukaan eettisesti kansainvälisessä rekrytoinnissa. Työperäisen hyväksikäytön tai riiston laajeneminen uusille toimialoille on kuitenkin pysäytettävä. Keinoina ei pitäisi käyttää maahanmuuton vaikeuttamista ja ulkomaalaisen työntekijän aseman heikentämistä, vaan riittävä jälkivalvonta ja siitä seuraavat rangaistukset.
”Usein hyväksikäyttö kohdistuu jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten ihmisiin, joilla on heikko kielitaito, vähäiset verkostot ja pelko maasta karkotuksesta. Heidän asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa tulee vahvistaa. Aluehallintovirastolla tulee olla riittävät resurssit tarkastuksiin ja mahdollisuus määrätä sanktioita itsenäisesti”, Pulkkinen sanoo.
Rakenteelliset uudistukset tarpeen
Keskuskauppakamari painottaa, että pelkkä kriminalisointi ei riitä. Tarvitaan myös laajempia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työntekijöiden asemaa ja ehkäisevät hyväksikäyttöä.
”Pysyvän oleskeluluvan asumisaikaedellytyksiä ei tule kiristää, kuten hallitus on esittänyt. Nykyiset vaatimukset ovat jo tiukkoja, ja niiden tiukentaminen lisää työntekijöiden haavoittuvuutta”, Pulkkinen huomauttaa.
Pysyvän oleskeluluvan kiristysten ohella hallitus on ottanut käyttöön niin kutsutun kolmen kuukauden maastapoistumissäännön, ja maahanmuuttovirasto on kiristänyt perheenyhdistämisen tulorajoja.
”Kolme kuukautta on liian lyhyt aika etsiä uusi työ, ja perheenyhdistämisen tulorajat olivat jo valmiiksi hyvin korkeat. Ihmisiä voidaan painostaa helposti perheenjäsenten tai karkotusuhan kautta, sillä läheisiä suojellaan viimeiseen asti. On tärkeää puuttua hyväksikäytön edellytyksiin kokonaisvaltaisesti”, sanoo Pulkkinen.
