Onko tässä pankkihuijauksen käsikirjoitus?

Perttu Rytsölä
Verde pyysi verkkorikollisuuteen erikoistunutta poliisia arvioimaan käsikirjoitusta. Poliisin mukaan se voi hyvinkin olla aito.

"Kyllä siltä vaikuttaa", rikosylikomisario Sakari Tuominen sanoo. Hän työskentelee viime vuonna perustetussa Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikössä Tampereella.

Käsikirjoitus on hyytävää luettavaa. Siinä ohjeistetaan huijaussoittajaa miten esittää asia puhelimessa, luodaan luottamusta ja jopa kerrotaan yleisimmistä reaktioista. Yrityksiä on tehty niin paljon, että on syntynyt konsepti.

Ensimmäinen soittaja on lainapalvelusta. Hän kertoo, että asiakkaan nimellä on haettu lainaa. Vielä tässä vaiheessa uhrilta ei pyydetä mitään vaan sanotaa, että asia pitää hoitaa pankin kanssa ja puhelu yhdistetään eteenpäin, toiselle huijarille.

Tässä kohtaa käsikirjoitus katkeaa, mutta jälkimmäisessä puhelussa todennäköisesti pyydetään kirjaamaan verkkotunnukset aidon näköiselle huijaussivustolle.

Huijarikenttä on sirpaleinen

Tuominen kertoo, että huijauksia tekevät niin yksittäiset ihmiset kuin organisaatiot.

"On kotimaisia ja ulkomaisia (tekijöitä). Hiljattain MOT uutisoi georgialaisesta huijaustehtaasta."

Hän kertoo, että siinä kohtaa pitäisi hälytyskellojen soida, jos pankista pyydetään pankkitunnuksia. Pankki ei tarvitse niitä mihinkään.

"Toinen on kiire. Oikeasti ei (näissä asioissa) pitäisi olla kiire mihinkään. Silloin on kyse rikoksesta."

Poliisin vastatoimet

Poliisihallitus reagoi kasvavaan tietoverkkorikollisuuteen keskittämällä tutkinnat uuteen yksikköön, jossa Tuominen työskentelee.

"Tietoverkkorikokset eivät rajaudu maantieteellisesti, vaan tehtäväkenttä on valtakunnallinen", Tuominen taustoittaa.

Yksikkö on toiminut puolitoista vuotta ja tutkintoja on vireillä, mutta vasta yhdessä on päästy tuomioon asti. Tapauksessa kaksi suomalaismiestä tuomittiin käräjillä verkkorikollisuudesta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.