Tutkimus: Suomen julkistalous hyötyy maahanmuutosta

Maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudel­linen rasite, vaan he maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia. Erityisesti työllisinä vieraskieliset tuottavat enemmän kuin kuluttavat, selviää Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) uudesta tilastolliseen vertailuun perustuvasta tutkimusraportista.

Tutkimusraportti kumoaa maahanmuuttajien työllisyyteen ja toimeentuloon liittyviä myyttejä. Sen mukaan vieraskielisten työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat 61 prosenttia, eli korkeammat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla, joilla se jää 50 prosenttiin.

Tutkijat käyttivät äidinkieltä ulkomaalaisväestön määrittelyssä, koska se on ajassa muuttumaton tieto henkilön taustasta. Suomen kansalaisuuden saa jopa 15 000 ulkomaalaista vuosittain, ja toisaalta esimerkiksi 37 000 Venäjän kansalaisella on myös Suomen kansalaisuus.

Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia. Lisäksi vieraskielisten taloudellinen huoltosuhde on lähes sama kuin kotimaisia kieliä puhuvalla väestöllä, mikä tarkoittaa, että he eivät merkittävästi lisää työllisten huoltotakkaa.

"Aiempi mielikuva maahanmuuttajista julkistaloudellisena taakkana on ollut tietoisesti negatiivinen, mutta sille ei ole perusteita tutkimuksemme mukaan", toteaa Diakin tutkija ja raportin toinen kirjoittaja Sakari Kainulainen.

Raportin mukaan vieraskielisten osuus verokertymästä on myös merkittävä. Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia, jolloin heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön vastaava saldo oli 5 miljardia euroa miinuksella.

Monipuolinen tutkittu tieto tukee maahanmuuttopolitiikkaa

Julkaisu on Kainulaisen mukaan ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla.

Suomalaisten työikäisten ikäluokat pienenevät, mutta vieraskielisistä lähes kaikki ovat työikäisiä. Työllistyneiden muuttajien määrä kasvaa nopeasti, kun taas kotimaisten työllisten määrä ei raportin mukaan ole juuri kasvanut neljännesvuosisataan.

"Maahanmuutto on juuri nyt kiistelty kysymys poliittisesti. Siksi on entistä tärkeämpää, että keskustelu perustuu tutkittuun tietoon eikä mielikuviin", Kainulainen painottaa.

Tilastokeskuksen tietoja tulisi hyödyntää maahanmuuttokeskustelussa ja -politiikassa tutkijan mukaan enemmän.

"Poliitikkojen tulisi pidättäytyä lietsomasta negatiivista suhtautumista maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuutto on keskeinen tekijä Suomen väestökehityksen ja työ­voiman ylläpitämisessä", Kainulainen summaa.

Maahantulijat eivät ole yhtenäinen ryhmä

Maahanmuuttajat ovat monimuotoinen porukka, ja eri poliittiset siivet nostavat esiin valikoituja tietoja ulostuloissaan.

Suurimmat muuttovirrat Suomeen eivät saavu Afrikan maista, vaan Sri Lankasta, Intiasta, Filippiineiltä, Bangladeshista, Vietnamista, Nepalista ja Kiinasta. Näistä kustakin tulee 2 000–3 000 henkeä vuodessa.

Turvapaikan Suomesta saaneet työllistyvät heikommin kuin moni muu maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat raportoi viime viikolla, että vuoden 2015 muuttopiikin, eli noin 32 000 turvapaikanhakijan työikäisistä, myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli töissä. Toisaalta saman aineiston alaikäisistä tulijoista oli töissä peräti 57 prosenttia vuonna 2023, kun saman­ikäisistä suomalaisista töissä oli 62,7 prosenttia. Tämän ikäisistä nuorista moni on vielä opiskelija, mikä selittää matalaa työllisyys­astetta.

HS:n jutussa Minna Säävälä työ- ja elinkeino­ministeriöstä arvioi, että työllistymistä vaikeuttaa, jos tulijan lähtömaassa edellytykset koulun käynnille ovat olleet heikot. Kieltä tai koulutusta on uudessa kotimaassa vaikea kohentaa, jos esi­merkiksi lukutaito omallakin kielellä ja muut perustaidot ovat heikot. Lisäksi muualta tulleita tutkitusti myös syrjitään työmarkkinoilla.

Turvapaikan perässä saapuvien määrät ovat suhteessa kuitenkin pieniä. Valtioneuvosto uutisoi tammikuussa, että turvapaikkahakemusten määrä lähes puolittui vuonna 2024 - turvapaikkaa haki kaikkiaan hieman alle 3 000 henkilöä, ja myönteisiä päätöksiä annettiin 1 581 kappaletta. Vertailun vuoksi: Maahanmuuttovirastoon tuli yhteensä 196 000 hakemusta vuonna 2024. Esimerkiksi työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin noin 15 000 kappaletta, ja opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia yhteensä 14 163 kappaletta.

Myrskylä, P. & Kainulainen, S. (2025). Maahan muuttaneet Suomessa. Hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? Diak Puheenvuoro 53.

• Raportissa tarkastellaan tilastojen pohjalta vieraskielisen väestön ja kotimaisia kieliä puhuvien työllistymistä, heidän maksamiaan veroja ja tulonsiirtoja. Tilastokeskuksen kokonaisaineistoon perustuva raportti kattaa koko maassa vakinaisesti asuvan väestön vuoden 2024 lopussa. Kaikista henkilöistä on käytössä vuosittaisen työssäkäyntitilaston toiminta- ja työssäkäyntitiedot sekä väestörekisterin demografiset tiedot ja äidinkielitiedot. Lisäksi kaikista henkilöistä on tulo- ja tulonsiirtotiedot vuoden 2023 verotuksesta. Kaikki ei-veronalaiset tulotiedot, kuten toimeentulotuet ja lapsilisät, on otettu aineistoon Kansaneläkelaitokselta.
• Maahan­muuttajat identifioidaan tutkimuksessa ensisijaisesti kielen, ei kansalaisuuden perusteella. Tämä mahdollistaa tarkemman väestötason tarkastelun.