Kommentti: Velkajarru antaa isoille puolueille mahdollisuuden tehdä eläkkeille sen, mistä vain vihreät ovat tähän mennessä puhuneet
Eläkejärjestelmä on Suomen suurin julkinen menoerä ja samalla poliittinen tabu. Nyt velkajarrusopimus antaa isoille puolueille mahdollisuuden tehdä sen, mistä vain vihreät ovat tähän asti uskaltaneet puhua – puuttua eläkejärjestelmään.
Johanna Kohvakka
Suomessa on jo miljoona yli 70-vuotiasta. Eläkeläisten painoarvo äänestäjäryhmänä on kasvanut vuosi vuodelta, eikä siksi ole yllätys, että hallitus toistelee, ettei eläkkeisiin kosketa. “Olemme vahvistaneet eläkejärjestelmää noin miljardilla julkisen talouden näkökulmasta. Tämä on ollut tämän hallituksen arvovalinta”, pääministeri Petteri Orpo sanoi hiljattain.
Näin siis ainakin retoriikan tasolla julkisuudessa linjataan. Orpo viittaa ilmeisesti eläkerahastojen sääntelyn lieventämiseen.
Eläkemenojen osuus julkisesta taloudesta on viime vuosina kasvanut nopeasti. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa maksettiin vuonna 2024 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia yli 40 miljardia euroa. Työeläkkeet muodostavat suurimman osan tästä, ja järjestelmän tulot ja menot ovat epätasapainossa. Kun velan kasvua rajoitetaan lailla, vaihtoehdot käyvät vähiin – ja silloin katse kääntyy väistämättä julkisen talouden suurimpaan menoerään, eläkkeisiin, kuten eilen Verden pitkässä jutussa esitettiin.
Eläkejärjestelmä on pitkään ollut poliittinen tabu. SDP on perinteisesti eläkeläisten puolue, joka on luvannut “vappusatasia” ja puhunut korotusten, ei leikkausten, puolesta. Kokoomus puolestaan on korostanut järjestelmän kestävyyden tarkastelua ja työurien pidentämistä, mutta karttanut sanaa “leikkaus” kuin ruttoa. Sopeutustarpeesta ei ole muissakaan puolueissa juurikaan puhuttu – vihreitä lukuunottamatta.
Ylen viime vuonna kansanedustajille toteuttama kysely paljasti, miten suurta pelkoa eläkkeisiin puuttuminen aiheuttaa. Lähes kaikki puolueet välttävät aihetta, vaikka samat päättäjät ovat hyväksyneet miljardileikkauksia sosiaaliturvaan, asumistukeen ja työttömyysturvaan.
Kyselyyn vastanneista kansanedustajista vain alle viidennes oli valmis kohdistamaan sopeutuksia eläkejärjestelmään. Yli puolet torjui ajatuksen, ja lähes kolmannes ei uskaltanut kertoa kantaansa lainkaan. Erityisen paljon epäröitiin hallituspuolueissa – kokoomuksessa jopa kaksi kolmasosaa vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen.
Kaikki kyselyyn vastanneet yhdeksän vihreää kansanedustajaa katsoivat, että myös eläkkeisiin on kohdistettava sopeutustoimia. Vihreiden mukaan eläkejärjestelmän painopiste on vääristynyt: köyhimmät eläkeläiset jäävät ahtaalle, mutta keski- ja suurituloiset hyötyvät korkeista indeksikorotuksista. Vihreät ovatkin esittäneet jo pitkään nimenomaan suurimpiin eläkkeisiin kohdistuvia sopeutustoimia, kuten maltillista veronkorotusta hyvätuloisten eläkkeisiin sekä työeläkeindeksin jarruttamista. Pienituloisten eläkkeisiin vihreät eivät kuitenkaan koskisi, vaan päin vastoin tekisivät toimia eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.
Kysymys on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, linjataan vihreiden viime vuonna julkaistussa talouspoliittisessa linjapaperissa. Suomen varakkain ikäryhmä ovat 65–74 -vuotiaat, ja eläkeläistalouksilla on jo lähes puolet koko maan varallisuudesta. Monilla työeläkkeen saajilla on suuret eläkkeet sen lisäksi, että he ovat edeltäneitä sukupolvia varakkaampia. Lisäksi nykynuoret maksavat eläkkeistään ”itse” huomattavasti suuremman osan kuin nykyiset eläkeläiset. Esimerkiksi vuonna 1950 syntyneet saavat laskennallisesti neljä euroa jokaista maksamaansa euroa kohti, kun taas 1990 syntyneet saavat vain kaksi euroa jokaista maksamaansa euroa kohti. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvion mukaan talouden sopeuttaminen iskee raskaimmin 18–24 -vuotiaisiin.
Eläkkeisiin onkin perusteltua kohdentaa oma osansa sopeutustoimista, joita tarvitaan valtiontalouden tasapainottamiseksi. Muutoksia eläkkeisiin onkin jo tänä vuonna tehty, vaikka niistä ei puhutakaan: kun vuonna 2023 eläkkeitä korotettiin 6,8 prosenttia ja vuonna 2024 5,7 prosenttia, vuonna 2025 korotus oli enää 1,3 prosenttia. Eläkkeisiin tuli inflaatiovakauttaja, joka leikkaa korotuksia, jos eläkeindeksi ylittää palkkakehityksen.
Nyt velkajarrusopimus tarjoaa suurille puolueille mahdollisuuden suojautua poliittiselta riskiltä: kun isompia leikkauksia tai muutoksia tehdään, ne voidaan tehdä yhdessä, “kansallisen vastuun” nimissä.
Toistaiseksi vain vihreät ovat siis uskaltaneet sanoa ääneen sen, minkä monet tietävät: ilman eläkejärjestelmän muutoksia Suomen julkinen talous ei pysy pitkällä aikavälillä tasapainossa.
Kysymys ei enää ole siitä, kosketaanko eläkkeisiin, vaan siitä, milloin asiasta uskalletaan puhua.
Lue myös:
Seuraako velkajarrua eläkejarru? (Verde 5.11.2025)
Vihreät on mukana, kun Suomi vetää velkajarrusta (Verde 16.10.2025)
