Maahanmuuttopoliittiset heikennykset uhkaavat koko työelämää
Kaikkien suomalaisten työntekijöiden työmarkkinaneuvotteluasema heikkenee, kun siirtotyöläisten työoloja murennetaan. Ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, Jyväskylän yliopiston tutkijat arvioivat.
Suomen hallitus edistää useita toisiinsa liittyviä poliittisia muutoksia, jotka yhdessä heikentävät järjestelmällisesti siirtotyöläisten oikeuksia, työsuojelua ja yhteiskunnallista solidaarisuutta, todetaan tuoreessa politiikkasuosituksessa, jonka on rahoittanut EU-hanke. Paperissa annetaan tietoa väliaikaisten siirtotyöläisten olosuhteista Suomessa ja ehdotuksia heidän tilanteensa parantamiseksi.
Politiikkasuosituksessa käydään läpi, millaisissa olosuhteissa väliaikaiset siirtotyöläiset Suomessa ovat, ja miten heidän tilannettaan voisi parantaa. Selostuksen ovat laatineet JUSTMIG-hankkeelle Jyväskylän yliopiston tutkijat professori Nathan Lillie ja tutkijatohtori Quivine Ndomo.
Siirtotyöntekijät Suomessa kohtaavat jo entuudestaan rakenteellisia haittoja. Tämä koskee tutkijoiden mukaan erityisesti hoitoalaa, minne he yhä enemmän työllistyvät. Rakenteellisiin haittoihin lukeutuvat väliaikaisten oleskelulupien aiheuttamia sosioekonomiset ja oikeudelliset rajoitukset, ulkomaisten tutkintojen ja asiantuntemuksen tunnustamatta jättäminen, työnantajien syrjintä sekä hyväksikäyttävät rekrytointikäytännöt.
”Ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki: hallituksen suunnitelma uhkaa syventää heidän suojattomuuttaan edistämällä kiertomuuttoa, eli siirtotyöläisten jatkuvaa muuttamista eri tilapäisten työpaikkojen perässä, rajoittamalla pysyvän oleskeluluvan saamista ja alistamalla heidät heikoille työolosuhteille. Tämä vähentää kaikkien työntekijöiden neuvotteluvoimaa, sillä heikompi siirtotyövoima laskee työelämän standardeja koko toimialalla”, kommentoi tutkijatohtori Ndomo.
Ammattiliittojen saavutettu asema uhattuna
Lillien ja Ndomon mukaan hallituksen tekemät uudistukset taannuttavat yhteiskuntaa. Tilanne on vaarassa heiketä nopeasti, jos ammattiliitot, suomalaiset työntekijät ja siirtotyöläiset eivät yhdistä voimiaan, tulkitse hallituksen uudistuksia yhteiseksi uhaksi ja ryhdy tehokkaaseen vastarintaan.
”Uudistukset lisäävät siirtotyöläisten epävarmuutta. Heistä tulee kanava, jonka kautta työvoiman työolojen heikkeneminen normalisoituu koko työvoimassa”, Ndomo selittää.
”Työnantajat ja hallitus luovat työmarkkinasegmentin, jolta puuttuu suomalaisia työntekijöitä suojaava sosiaaliturva. Tämä antaa heille mahdollisuuden asettaa lyhytaikaiset maahanmuuttajat palkkakilpailuun muiden työntekijöiden kanssa”, Lillie varoittaa.
Toimintasuositukset siirtotyöläisten olosuhteiden parantamiseksi
Suomalaisten ammattiliittojen ja päättäjien tulisi omaksua osallistavia tapoja järjestää ammattiliittojen toimintaa, minkä lisäksi tulisi vahvistaa solidaarisuutta suomalaisten ja siirtotyöläisten välillä, jotta hoitotyömarkkinoiden eriytymistä voitaisiin vastustaa.
JUSTMIG-hankkeessa laadittiin päättäjille, ammattiliitoille ja työntekijöille suositukset, joiden avulla Suomessa työskentelevien siirtotyöläisten olosuhteita voidaan parantaa kehittämällä työehtosopimusneuvotteluja laajempia monialaisia strategioita, jotka yhdistävät hoitoalan työvoiman suojelemiseen myös oleskelun turvaamisen, pätevyyden tunnustamisen ja syrjimättömyyden.
Lisäksi ammattiliittojen toimeksiantoa ja organisaatiostrategiaa tulisi laajentaa rakentamaan yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta hoitoalalla työskentelevien maahanmuuttajien ja suomalaisten hoitotyöntekijöiden välille, erityisesti segmentoituneissa työpaikoissa.
”Ammattiliittojen tulisi myös vastustaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka lisää epävarmuutta ja heikentää maahanmuuttajien tekemän hoitotyön ammatillisia standardeja”, Lillie ja Ndomo suosittelevat.
