Etla: Suomen talouskasvulla liian kapea-alainen pohja, osaajien maahanmuutto olennaista
Suomen talous on kasvanut viime vuosikymmenen lähinnä tietotekniikan ja digitaalisten palveluiden varassa. Etlan mukaan kasvu lepää liian yksipuolisella pohjalla – ratkaisu löytyy osaajien maahanmuutosta ja uusista investoinneista.
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla kymmenen viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain tietotekniikka-aloihin ja tietointensiivisiin palveluihin, todetaan Etlan tuoreessa muistiossa. Kasvulla on liian kapea-alainen pohja. Lisäksi tarvitaan osaajia muista maista paitsi hoiva-alalle, myös tietointensiivisille sektorille.
Etla Muistio Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät selvittää eri toimialojen vaikutusta Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä koko maan elintasoon. Etlan mukaan sosiaali- ja terveysala on nostanut merkittävästi koko Suomen elintasoa vuosina 2015–2024, koska se on työllistänyt paljon sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sote-palvelut toimivat kuitenkin valtaosin verorahoitteisesti ja säännellyin hinnoin.
Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa. Talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
"Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille. Markkinasektorin toimialoilla työtunteja siirtyi nyt 'väärään suuntaan' jakelupalveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa", arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Elintaso bruttokansantuotteella mitattuna on noussut Suomessa vuosina 2015-2024 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015–2024 kuitenkin runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa.
Maahanmuutto avainasemassa, vihreä energia tuo uusia mahdollisuuksia
Työvoimapulan huomattavaa kasvua sote-alalla pitäisi helpottaa lisäämällä työtä säästävää teknologiaa hyvinvointipalveluihin, muistiossa painotetaan. Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökuntaa muista maista.
Maahanmuuttoa tarvitaan myös tietointensiivisiin palveluihin, jotka olivat menestyksekkäin toimiala Suomen sisäisessä vertailussa. Digitaalisten palveluiden sektorilla kasvavat sekä tuottavuus että työllisyys, eivätkä ne tarvitse julkista rahaa pyöriäkseen, kuten sote-ala.
"Suomen kasvupolitiikan tärkeimpiä tehtäviä onkin jatkossa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus tietointensiivisellä alalla. Ala nojaa vahvasti aineettomaan pääomaan, ja osaajien maahanmuuton ohella kannattaa kannustaa myös Suomessa jo olevia osaajia eteenpäin urapolullaan. Se onnistuu tehokkaimmin alentamalla korkeimpia marginaaliveroja, Aki Kangasharju toteaa.
Teollisuudessa uusia kasvun eväitä tarvitaan vuosien 2015–2024 kehityksen perusteella etenkin metsä- ja kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa ja metallituotteissa.
Muistion mukaan kasvua on mahdollista saada vihreän energian, vetypelkistyksen ja niihin liittyvien uusien arvoketjujen myötä, mutta mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää suuria aineellisia investointeja. Etenkin uusiutuvan sähkön tuotannon ja sähköverkon liityntäkapasiteetin riittävyys on varmistettava talouden sähköistyessä voimakkaasti.
