Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistynyt Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla
Palvelumuotoilumenetelmät ja sujuva yhteistyö ovat saavuttaneet hyviä tuloksia Espoon työllisyyspalveluissa. Julkisten palveluiden tulisi rakentua kuntalaisten todellisten tarpeiden, ei järjestelmien rajoitteiden ympärille, tutkija Svanda toteaa.
Yli puolet (52 %) Espoon ja Aalto-yliopiston palvelua hyödyntäneistä korkeakoulutetuista maahanmuuttajista on työllistynyt omalle alalleen, uutisoi Aalto-yliopisto. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat yksi vaikeimmin työllistyvä ryhmä Suomessa ja kansainvälisesti. Palvelu hyödytti työnhakijoita myös viime vuonna, jolloin työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla oli erittäin vaikea, tiedotteessa kerrotaan.
Vuonna 2021 toimintansa aloittanut Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksesta (KOSKE) on Suomen ensimmäinen kunnallinen työllisyyspalvelu, joka on suunnattu korkeasti koulutetuille, äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville työttömille.
Hyvät työllistymistulokset on saatu aikaan palvelumuotoilumenetelmillä ja uudella yhteistyöllä. Muotoilulla on vaikutettu työllisyyspalvelun suunnitteluun, käytettävyyteen ja laatuun mutta myös kaupungin sisäisiin prosesseihin palvelun taustalla.
Asiakkaat nähdään resursseina, ei kuluina
"Suomessa toistellaan usein, että työllisyystoimet eivät toimi – eivätkä ne toimikaan, jos niitä tehdään järjestelmä edellä", sanoo palvelumuotoilija ja väitöskirjatutkija Annukka Svanda Aalto-yliopistosta.
Svandan mukaan julkisten palveluiden tulisi rakentua kuntalaisten todellisten tarpeiden, ei järjestelmien rajoitteiden ympärille.
"Meidän on uskallettava kysyä, mitä ihminen tarvitsee eikä vain jäädä miettimään, mitä järjestelmä pystyy tarjoamaan. Esimerkkimme todistaa, että myös julkisia palvelurakenteita on mahdollista muokata ihmiskeskeisemmiksi ja samalla tehdä niistä tuottavampia ja kustannustehokkaampia.”
Svandan mukaan KOSKE on erinomainen palvelu, mutta ei sinänsä erityisen radikaali: asiakkaita autetaan työnhaussa ja oman urapolun suunnittelussa.
"Poikkeuksellista on kuitenkin se, miten Espoon kaupunki on rakentanut palvelun yhdessä tutkijoiden kanssa. On lähdetty todella rohkeasti ratkomaan työllistymisen juurisyitä ja etsitty niihin ratkaisuja", Svanda mainitsee.
Svandan mukaan onnistuminen perustuu siihen, että asiakkaita on kohdeltu resursseina, ei kuluina, heidän asemaansa on asetuttu empaattisesti ja palvelun viestintä on pidetty selkeänä ja kunnioittavana. Konkreettisesti työnhakijalle tämä on näkynyt henkilökohtaisena palautteena sekä hakijan omien vahvuuksien ja uratavoitteiden kirkastamisena, mikä on auttanut merkittävästi työnhaussa.
Alihyödynnetty resurssi nostaa talouden tilaa
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat kansainvälisesti vaikeimmin työllistyvä ryhmä, mutta heidän osaamisensa ja panoksensa ovat alihyödynnetty, merkittävä resurssi. Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä KOSKE-mallilla voidaan paitsi tuottaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, samalla myös vahvistaa kaupungin taloutta, kun osaajat työllistyvät tehokkaasti.
”Korkeakoulutetut maahanmuuttajat, jotka eivät ole ponnisteluistaan huolimatta löytäneet osaamista vastaavaa työtä Suomesta, ovat usein hyvin turhautuneita. He kokevat, että heidän osaamistaan ei nähdä tai arvosteta Suomen työmarkkinoilla”, kommentoi Espoon elinkeinojohtaja Teemu Haapalehto.
