Tutkimus: Miten vihapuheesta keskustellaan somessa?
Vihapuheen määrittelystä käydään somekeskusteluissa kamppailua, jossa hämärretään totuutta ja kiistetään ilmiön vahingollisuus, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Keskustelu itsessään voi tuottaa ja normalisoida vihapuhetta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.
Sosiaalisen median keskustelu paitsi kuvastaa, myös muokkaa yhteiskunnallista ilmapiiriä. Tuoreessa vihapuhetta sosiaalisessa mediassa käsittelevässä tutkimuksessa havaittiin, että vihapuheen "merkityskamppailu" kytkeytyy totuuden jälkeiseen aikaan: vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista.
Suomalaisissa some-keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin, ja sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin väheksyttiin. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat analysoivat noin 290 000 viestiä, jotka haettiin eri suomenkielisiltä some-alustoilta vuosina 2015–2022.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Social Media + Society -tiedelehdessä.
Keskustelijat kiistivät vihapuheen vahingollisuuden
Tutkijat löysivät koneellisen aihemallinnuksen ja tutkijoiden luennan avulla kymmenen aiherypästä, joihin vihapuhe yhdistettiin viesteissä: politiikka, lainsäädäntö, sananvapaus, maahanmuutto, media, uskonto, sukupuoli, vihapuheen määritteleminen, vihapuheen leimaavuus ja vihapuheeseen puuttuminen. Eniten viestejä oli lainsäädännön ja vihapuheen määrittelyn teemoista.
Professori Kaarina Nikunen kertoo, että viesteissä näkyi kiistely vihapuheen määrittelystä.
"Vihapuheen väitettyä määrittelemättömyyttä käytettiin keinona kyseenalaistaa vihapuhe", hän sanoo.
Vihapuhetta lähestyttiin viesteissä myös sensuurin ja trivialisoinnin näkökulmista.
"Vihapuhe nähtiin pyrkimyksenä vaientaa ”toisinajattelijat” tai ”kansa”. Toisaalta vihapuhetta myös vähäteltiin ilmiönä ja ylipäätään viesteissä kiistettiin vihapuheen vahingollisuus", Nikunen kertoo.
Viesteissä vihapuheen kohteina ja uhreina nähtiin vihapuheesta syytetyt. Vihapuheen tuottajiksi taas leimattiin vähemmistöt ja viranomaiset sekä vihapuheen uhrien puolustajat ja vihapuheen vastaista työtä tekevät ja kannattavat.
"Tutkimustuloksemme kuvaavat käynnissä olevaa merkityskamppailua ja polarisoitumista sekä sitä, miten vihapuheen käsitettä pyritään käyttämään myös poliittisiin tarkoitusperiin", Nikunen sanoo.
Vihapuhekeskustelussa asiat käännettiin tahallaan ympäri
Nikunen sanoo, että vihapuheen merkityskamppailu kytkeytyy totuuden jälkeiseen aikaan.
"Vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista – kuka vihapuheen käsitteen 'omistaa', kuka sitä saa määritellä, kuka vihapuheesta kärsii ja kuka saa päättää vihapuheeseen liittyvistä toimista?" hän kysyy.
Nikunen kertoo, että tutkimuksen vihapuhekeskustelussa valta-asetelmia, tekijöiden ja uhrien rooleja, faktoja ja tilastotietoa sekä ymmärrystä asiasta käännettiin tahallaan ympäri.
"Kun asioita hämärretään, sekoitetaan ja trivialisoidaan, herätetään epäilyksiä ja vääriä mielikuvia siitä, kuinka asiat ovat."
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, kuinka viesteissä oli mukana vahva populistinen, poliittisesti ja ideologisesti värittynyt retoriikka sorretusta, mutta viisaasta ja moraalisesti ylemmästä kansasta sekä epäluotettavasta ja korruptoituneesta eliitistä, joka salailee totuutta ja yrittää vaientaa kansan leimaamalla heidät vihapuheen tuottajiksi.
Vihapuheen epäilijät hallitsivat keskustelua ja levittivät disinformaatiota
Tutkimuksen keskusteluista löytyi myös vihapuheen käsitteen puolustajia, jotka olivat mukana muun muassa muistuttamassa lainsäädännöstä. Käsitteeseen epäilevästi suhtautuva kanta kuitenkin hallitsi some-keskustelua.
Viesteissä vihapuheen sääntely esitettiin ongelmana ja ihmisen vapauden riistona. Viesteissä painottuivat uhkakuvat turhasta ja liioitellusta kontrollista ja sananvapauden tietoisesta kaventamisesta.
"Uhkakuvien avulla lietsotaan pelkoja ja vääriä käsityksiä sekä levitetään väärää tietoa vihapuheeseen puuttumisen todellisesta tasosta ja syistä – eli disinformaatiota", Nikunen sanoo.
Hän kertoo, että hämärtämällä vihapuheen käsitettä kiistetään, että kyse on vakavasta ilmiöstä.
"Tosiasiallisesti vihapuheeseen puuttumalla suojellaan laissa määriteltyjä ihmisoikeuksia, kuten kaikkien oikeutta tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen kohteluun. Vihapuheen kiistävä puhe normalisoi käsitystä vihapuheesta keksittynä ja sananvapauden rajoittamiseen pyrkivänä leimana."
Nikunen sanoo, että tällaisen vihapuhekeskustelun avulla tuotetaan myös varsinaista vihapuhetta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.
"Näin keskustelu vihapuheesta toimii kuten varsinainen vihapuhe: se hiljentää muut keskustelijat, erityisesti vähemmistöön kuuluvat ja kaventaa keskustelussa esiintyviä näkökulmia. Samalla luodaan kuvaa, että vihapuhe on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Keskustelun avulla siis kiistetään vihapuheen yhteiskunnallinen vahingollisuus sekä sen seuraukset vihapuheen kohteille", Nikunen sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Nikunen, K., Haara, P., Kosonen, H., Knuutila, A., Pöyhtäri, R., & Saresma, T. (2025). Contested Meanings of Hate Speech and the Post-Truth Condition on Digital Platforms. Social Media + Society, 11(2). DOI: 10.1177/20563051251341794
Tutkimus on osa HAFFECT-hanketta, jonka rahoittaa Suomen Akatemia.
