Pride ei ole vain juhla – se on vaatimus ihmisoikeuksista
Pride-kuukausi syntyi 55 vuotta sitten vastarinnasta sortoa vastaan – ja sen sanoma on yhä ajankohtainen. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli rakentuvat jo kohdussa, mutta syrjintä rakentuu yhteiskunnassa. Pride ei ole pelkkä juhla, vaan vaatimus yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista.
Kesäkuu on pride-kuukausi – aika, jolloin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ympäri maailmaa astuvat näkyviin, juhlivat identiteettiään ja muistuttavat oikeuksiensa puolustamisen tärkeydestä. Siihen kiteytyy toivo, yhteisöllisyys ja vapauden vaade. Pride ei ole kuitenkaan pelkkää ilonpitoa. Se on poliittinen kannanotto, jonka ytimessä on vakava sanoma: yhdenvertaisuus ei ole valmis, eikä ihmisoikeuksia voida ottaa itsestäänselvyytenä.
Pride sai alkunsa vastarinnasta. Pride-kuukautta vietetään kesäkuussa muistoksi Stonewallin mellakoista, jotka alkoivat 28. kesäkuuta 1969 New Yorkissa. Mellakat syttyivät, kun poliisi teki ratsian homobaari Stonewall Inniin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset vastasivat vuosien sorron jälkeen väkivallattomalla mutta päättäväisellä vastarinnalla. Tapahtumaa pidetään nykyaikaisen HLBTIQ+-oikeusliikkeen alkusysäyksenä.
Ensimmäinen Pride-marssi järjestettiin vuotta myöhemmin vuonna 1970, ja siitä alkoi vuosittainen perinne, joka levisi ympäri maailman. Suomessa ensimmäinen Pride-kulkue järjestettiin Helsingissä vuonna 1975. Vastarinnan alkamisesta on siis kulunut yli puoli vuosisataa, mutta syrjintä ei ole kadonnut.
Suomessa translain uudistaminen oli tärkeä askel, mutta syrjintä, vihapuhe ja henkinen väkivalta ovat monille arkipäivää. Monissa maissa hlbtiq+-ihmisiä vainotaan yhä avoimesti – joskus jopa valtion taholta.
Pride on tärkeä, koska se tekee näkyväksi ne, jotka yhteiskunta usein unohtaa tai yrittää sulkea marginaaliin. Näkyvyys luo turvaa – nuorelle, joka etsii itseään, tai aikuiselle, joka ei ole saanut elää omana itsenään. Pride tarjoaa tilan, jossa voi hengittää vapaammin, edes hetken. Se muistuttaa siitä, että jokaisen ihmisarvo on jakamaton – ja että jokaisella on oikeus rakastaa ja olla oma itsensä ilman pelkoa.
Siksi pride tarvitsee yhä puolustajiaan. Ihmisoikeuksien vastaisuus ei usein marssi kaduilla soihtujen kanssa vaan hivuttautuu lainsäädäntöön, kouluihin ja julkiseen keskusteluun.
Jokainen ”pride”, ylpeyden ilmaus, on myös viesti siitä, ettei vähemmistöjen tarvitse enää piiloutua.
Oslo Pride muistuttaa, miksi meidän jokaisen kannanotto on tärkeä
Moni on vastustanut pridea – ei vain siksi, että pelkäisi toista, vaan siksi, että pelkää itsessään jotakin. Feminiinisyys miehessä, maskuliinisuus naisessa, tai ylipäänsä normeja rikkova olemus voi herättää hämmennystä, koska se haastaa kulttuuriset odotukset. Mutta ihmisyyteen kuuluu koko tunteiden ja identiteettien kirjo, eikä mikään osa siitä ole väärä tai hävettävä.
Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eivät ole valintoja. Tutkimukset viittaavat siihen, että niihin vaikuttavat moninaiset biologiset ja kehitykselliset tekijät, jotka muotoutuvat jo sikiöaikana. Näin ollen ihmisen seksuaalinen suuntautuminen on osa hänen synnynnäistä olemustaan, ei seurausta kasvatuksesta tai ympäristön vaikutteista. Tämä ei tee kenestäkään "vääränlaista" – päinvastoin, se kertoo ihmisyyden luonnollisesta monimuotoisuudesta.
Pride ei ole siis pelkkä juhla. Se on muistutus historiasta, vaatimus tasa-arvosta ja lupaus paremmasta tulevaisuudesta, jossa jokainen on samanarvoinen, riippumatta kehosta, sukupuolesta tai rakkauden kohteesta.
Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, joka järjestetään 23.–29.6.2025. Lue lisää Helsinki Priden sivuilta.
