Metrin mitta täytti 150 vuotta – maailman tarkin viiva löytyy Nummelasta
Mittaamisen maailmankieli perustuu tarkkuuteen – ja Suomesta löytyy myös alan korkeaa osaamista. Nummelassa sijaitseva maailman tarkin viiva ja Espoon atomikello varmistavat osaltaan, että mittayksiköt ovat samat kaikkialla maailmassa.
Kansainvälisen metrisopimuksen solmimisesta on vierähtänyt tällä viikolla 150 vuotta. Sopimus perustettiin vuonna 1875, ja siihen sitoutuneet maat huolehtivat, että mitat ovat kaikissa maissa tarkalleen samat. Suomen Nummelassa sijaitseva maailman tarkin viiva, sekä Espoossa tikittävä maailman tarkin atomikello, josta Verde kirjoitti viime kuussa, ovat esimerkkejä kansainvälisestä yhteistyöstä, jolla Suomi varmistaa osaltaan mittausten yhdenmukaisuutta.
Metri, sekunti, kilogramma ja muut mittayksiköt eivät pysy muuttumattomina itsestään. Mittayksiköiden tarkkuutta valvotaan ja varmistetaan maiden rajat ylittävällä tiedeyhteistyöllä.
Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM on vastuussa paitsi metrisopimuksesta, myös muista kansainväliseen mittayksikköjärjestelmään, eli SI-järjestelmään kuuluvista perusyksiköistä.
"Jotta mittaus on luotettavaa, sen on oltava jäljitettävää kansainvälisesti hyväksyttyyn mittayksikköön. Esimerkiksi mittalaitteet pitää kalibroida tällä periaatteella, jotta ne tuottavat luotettavan tuloksen", kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Mirjam Bilker-Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
"Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on yksi Suomen kansallisista mittanormaalilaboratorioista, jonka alaa ovat pituusmittaukset ja putoamiskiihtyvyys. Näissä tuotamme tarkkaa ja kansainvälisesti yhtenäistä mittaustietoa. Esimerkiksi painovoima ei pysy jatkuvasti samana, ja siksi tuotamme siitä säännölliset mittaukset."
Mittayksiköt varmistavat luotettavuuden
Nimestään huolimatta metrisopimus pitää sisällään muutakin kuin metrin.
Metrisopimus loi pohjan SI-järjestelmälle, joka sisältää pituuden lisäksi myös mittayksiköt massalle, ajalle, lämpötilalle, sähkövirralle, ainemäärälle ja valovoimalle. Suomessa VTT MIKES huolehtii mittayksiköiden toteuttamisesta ja mittaustulosten luotettavuudesta.
Mittayksiköiden yhdenmukaisuutta tarvitaan kaikkialla, jotta mitat ovat luotettavia. 150-vuotisen historiansa aikana metrisopimukseen sitoutuneet maat ovat pitäneet huolta mittayksiköiden luotettavuudesta yhteisten standardien avulla. Alkuperäinen metrin mitta perustui lähes 100 vuotta BIPM:n tiloissa säilytettyyn tankoon. Tässä metrin prototyyppissä tapahtui ajan myötä pieniä muutoksia. Siksi mittayksiköt perustuvat nykyisin erilaisiin luonnonvakioihin, eivätkä enää fyysisiin prototyyppeihin.
Metrisopimuksen 150 vuoteen sisältyy tieteellisiä ja teknologisia harppauksia. Esimerkiksi painovoimaa mitataan Maanmittauslaitoksessa absoluuttigravimetrillä, jonka nykyisen version käyttöönotto vuonna 2003 oli merkittävä edistysaskel. Maanmittauslaitos suunnittelee nyt siirtymistä kvanttiteknologiaa edustavaan kvanttigravimetriin.
Maailman tarkin viiva löytyy Nummelasta
Suomen mittaushistorian näkökulmasta yksi tärkeä merkkipaalu on Nummelassa sijaitseva normaaliperusviiva, joka on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys. Sen tarkkuus päihittää edelleen maailman kehittyneimmät etäisyysmittarit. Siksi Nummelan viivaa käytetään muun muassa elektronisten etäisyysmittareiden tarkistamiseen, mikä tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa.
