FIBS: Suomalaisyritysten ympäristötavoitteet laahaavat jäljessä kansainvälisten sopimusten tasosta
Tuoreen Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen mukaan vain harva suomalaisyritys on asettanut luonto- tai nettonollatavoitteita, vaikka valtaosa kokee panostuksensa riittäviksi. Toisaalta DEI-teemat ja kestävyys kuitenkin näkyvät jo vahvasti.
Viime viikolla julkaistun yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten ympäristötyön tavoitteet ovat heikommalla tasolla kuin mitä kansainväliset sopimukset edellyttävät. Vain 30 % suurista ja keskisuurista suomalaisista yrityksistä on asettanut toiminnalleen luontotavoitteita ja alle puolet nettonollatavoitteen kasvihuonekaasupäästöilleen. Tästä huolimatta 64 prosenttia yrityksistä kokee kestävyystavoitteidensa olevan täysin tai melko riittävällä tasolla suhteessa maailman tarvitsemaan kestävyysmuutokseen.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) sekä ihmisoikeudet ovat sitä vastoin entistäkin vahvemmin yritysten agendalla. Kestävyys ohjaa myös jo selvästi yritysten strategiaa, innovointia ja investointeja.
Ympäristötavoitteet yrityksissä eivät ole vielä linjassa kansainvälisten sopimusten eli Pariisin ilmastosopimuksen ja Kunming-Montrealin biodiversiteettisopimuksen asettamien tavoitteiden kanssa: Vain joka kolmas on asettanut luontotavoitteet liiketoiminnalleen, ja vielä harvempi (14 %) sanoo tähtäävänsä luontopositiivisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Nettonollatavoitteen on asettanut alle puolet ja vain joka neljäs sanoo saavuttavansa nettonollatavoitteen Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Vaikka ympäristötavoitteet eivät todellisuudessa ole riittäviä, valtaosa, 79 prosenttia, FIBSin tutkimukseen vastanneista yrityksistä uskoo liiketoimintansa takaavan tulevaisuuden sukupolville ja ekosysteemeille nykyistä paremmat elämisen edellytykset. Lähes 80 prosenttia kertoo myös onnistuneensa mittaustensa perusteella vähentämään kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään.
FIBSin toimitusjohtajan Kimmo Lipposen mukaan suomalaisten yritysten tekemisen tahti luonto- ja ilmastohaasteiden torjumiseksi on tutkimuksen perusteella auttamatta liian hidas.
"Maailman yhteisesti sovittuihin ilmasto- ja luontopäämääriin pääseminen vaatii yrityksiltämme nykyistä nopeampia ja rohkeampia tekoja. Yksi syy hidasteluun on todennäköisesti raha, kun lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit ajavat monesti pidemmän aikavälin ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden edelle. Kestävyysmurros edellyttääkin selkeitä kannustimia kestävälle liiketoiminnalle sekä taloudellisen kannattavuuden ja kestävyyskysymysten ratkaisemista samanaikaisesti," Lipponen toteaa tiedotteessa.
Suomalaiset yritykset ovat sitoutuneita edistämään monimuotoisuutta - konkreettiset tavoitteet vähäisempiä
Vaikka erityisesti Yhdysvalloissa osa yrityksistä on viimeisen vuoden aikana kertonut vähentävänsä DEI-ohjelmiaan (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, osallisuus), FIBSin yritysvastuututkimuksen perusteella linja on Suomessa toinen.
Lähes kaikki (95 %) tutkimukseen vastanneista yrityksistä sanoo sitoutuneensa edistämään DEI-teemoja toiminnassaan. Yritysten ylimmästä johdosta entistäkin useampi eli 77 prosenttia (66 % vuonna 2023) on sitoutunut julkisesti edistämään DEI:tä. Toisaalta, vaikka valtaosa sanoo tehneensä konkreettisia toimenpiteitä DEI:n osalta, määrällisiä tai laadullisia tavoitteita sille on asettanut vain joka toinen yritys.
Myös ihmisoikeudet huomioidaan entistä useammassa yrityksessä. Yrityksistä 87 prosenttia on sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, ja valtaosassa yrityksiä (75 %) ylin johto on sitoutunut julkisesti edistämään ihmisoikeuksia (64 % vuonna 2023). Lisäksi jo joka toinen yritys tekee riskianalyysejä ihmisoikeuksien osalta, kun kaksi vuotta sitten näin teki vajaa kolmannes.
Kestävyys ohjaa jo vahvasti yritysten strategiaa, innovointia ja investointeja
Suomalaiset yritykset ovat FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan valmiita tekemään mukautuksia tuote- ja palveluvalikoimaansa ja liiketoimintamalleihinsa kestävän kehityksen hyväksi.
Jo 76 prosenttia yrityksistä kertoo tuottaneensa innovaatioita, joiden tarkoituksena on ratkoa kestävän kehityksen haasteita, ja vieläkin useampi (87 %) sanoo muokanneensa edes osittain tuote- tai palveluvalikoimaansa kestävän kehityksen mukaiseksi. Yli puolet sanoo yrityksellään olevan kestävää kehitystä edistäviä tuotteita ja palveluita.
Neljä viidestä yrityksestä (79 %) on tehnyt investointeja, joissa kestävä kehitys on pääajuri, ja 40 prosenttia on jättänyt tekemättä investointeja, jotka ovat kestävän kehityksen vastaisia. Jopa kolme neljästä yrityksistä sanoo muuttaneensa liiketoimintamalliaan ainakin osittain kestävän kehityksen mukaiseksi ja yli puolet kertoo, että koko liiketoimintastrategia rakennettu tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita.
