Ympäristöasiat kiinnostavat asunnonostajia aiempaa vähemmän
Suomalaiset ovat kiinnostuneempia putkiremonteista kuin energiatehokkuutta lisäävistä parannuksista. Vain vajaa puolet suomalaisista kokee ympäristövaikutukset melko tärkeiksi valitessaan asuntoa.
Suomalaisten kiinnostus asumiseen liittyviin ympäristöasioihin on laskenut huomattavasti kahdessa vuodessa.
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista, 57 prosenttia, kokee omaa kuluttamistaan ja elämänvalintojaan koskevat ympäristönäkökulmat vähintään melko tärkeiksi. Tulos on laskenut merkittävästi, sillä vielä vuonna 2023 näin koki 75 prosenttia vastaajista.
Asunnon ympäristöystävällisyyden ei arvioida enää vaikuttavan asunnon arvoon yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Nyt 17 prosenttia vastaajista kertoo, että asunnon ja taloyhtiön ympäristöystävällisyystekijät tai -ongelmat vaikuttavat asunnon arvonkehitykseen paljon. Vielä kaksi vuotta sitten näin arvioi 27 prosenttia vastaajista. Ylipäätään vajaa puolet, 45 prosenttia, kokee ympäristövaikutukset melko tärkeäksi valitessaan asuntoa (2023: 54 %).
Aiempaa harvempi myös sanoo, että ottaisi huomioon ympäristöystävällisyystekijöitä asunnon sopivan hinnan arvioinnissa. Vähintään jossain määrin ne ottaisi huomioon 57 prosenttia (2023: 70 %).
“Tulokset kertovat, että energian hintapiikin ja korkean inflaation jälkeen kiinnostus energiatehokkuutta lisääviä remontteja kohtaan on laskenut. Asunnonomistajien kannattaa muistaa, että energiatehokkuutta parantavat remontit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ne ovat sijoituksia, jotka säästävät pitkässä juoksussa asunnon tai asunto-osakkeen omistajalle euroja ja samalla ympäristöä”, sanoo Danske Bankissa taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.
Suomalaiset kiinnittävät huomiota erityisesti putkiremontteihin, mutta asunnon energiatehokkuuteen vaikuttavat remontit jäävät tärkeysjärjestyksessä alemmas. Näin voi päätellä siitä, että muuttokohdetta harkittaessa kaksi kolmesta (66 %) kokee erittäin tärkeäksi, että putkiremontti on tehty. Tehdyn kattoremontin (44 %), ikkunaremontin (40 %) ja julkisivuremontin (30 %) vastaajat kokevat harvemmin erittäin tärkeiksi.
“Energiakustannukset muodostavat kolmasosan taloyhtiöiden käyttökustannuksista. Peruskorjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuutta parantavat remontit lisäävät muun muassa taloyhtiöiden talouden ennakoitavuutta, koska energian kulutus tasaantuu. Lopulta sekä luonto että kukkaro kiittävät”, Roihu kertoo.
