Kolme pienoisoopperaa ilmastonmuutoksesta

Tuulikki Närhinsalon arvioimat pienoisoopperat ottavat kantaa ilmastonmuutokseen sadun keinoin ja visuaalisella runsaudella. Kolmen maan yhteistyönä syntyneissä teoksissa esiintyy kuusi laulajaa, kaikki kelpo ammattilaisia.

Kolme pienoisoopperaa ilmastonmuutoksesta
Anna Capiluppi Hengitä-pienoisoopperassa kieppui ilmassa köyden varassa kuin akrobaatti ikään ja lauloi komeasti. Kuva: Rolando Paolo Guerzoni

Tuulikki Närhinsalo

Kahden Villen, Salosen ja Saukkosen, johtama virkeä Opera Box on vuodesta 2016 tuottanut omailmeisiä esityksiä tutuista ja vähemmän tutuista oopperoista ja opereteista sekä oman aikamme teoksista. Nyt Box on ollut yhdessä gdanskilaisen Baltic Operan ja modenalaisen Teatro Comunale Pavarotti-Frenin kanssa toteuttamassa kolmen ilmastonmuutosta käsittelevän pienoisoopperan iltaa. Kansainvälisen yhteistyön on mahdollistanut EU:n alainen Creative Europe
-rahoitus.

Tärkeänä teemana tuotantoprosessissa oli uudenlainen tapa tehdä kansainvälistä yhteistyötä mahdollisimman pienellä matkustamisen aiheuttamalla hiilijalanjäljellä. Niinpä harjoitukset toteutettiin Low Latency -verkon mahdollistamalla etäyhteydellä, joka kolmen kaupungin välillä toimi oikein hyvin. Ääni kulki samanaikaisesti, kuva oli selkeä. Olin seuraamassa harjoituksia
projektin alkuvaiheessa: Musiikkitalon studiossa työskentelivät kapellimestari Jaan Ots, sopraano Johanna Takalo sekä viulistit Klaus-Peter Haav, Amanda Ernesaks, alttoviulisti Terhi Lehtiniemi ja sellisti Iida-Vilhelmiina Sinivalo. Muiden maiden muusikot seurasivat Otsin tahtipuikkoa kuvaruudun välityksellä.

Oopperoiden säveltäjiä haettiin avoimella ilmoittautumiskampanjalla. Näytteeksi tuli luoda ilmastoaiheinen laulu. Niitä kertyi yli kuusikymmentä, ja joka maassa ammattilaisraati kuunteli ne kaikki. Suomessa raadin valitsemista kolmesta laulusta mieleisensä valitsivat Otaniemen lukiolaiset, jotka kehittivät laulun ympärille tarinan. Sen pohjalta Mirva Koivukangas laati libreton, Hengitä-nimisen oopperan säveltäjä on Paavo Korpijaakko. Puolaa edustaa Beniamin
Baczewskin
Tuhkajärvi, Italiaa Marco Atturan Toivon helmi. Kaikkien ohjauksesta vastaa Matteo Mazzoni.

Yhteistä näille oopperoille on satujen henkeen laaditut melko naivit libretot, joissa
saastuminen saadaan pysäytetyksi ja uusi toivo herätetyksi. Joanna Borkowskan visualisointi ammentaa sekin monin paikoin satu- ja tarumaailman kuvastosta, Tuhkajärvessä muinaista mystiikkaa henkiviä pukuja myöten. Videotekniikka luo joka teokseen hienoa ja rikasta värimaailmaa. Kaikki kuusi laulajaa, kaksi kustakin maasta, ovat kelpo ammattilaisia, parhaimmistoon kuuluvat meidän edustajamme Johanna Takalo ja Olli Tikkanen, jotka, kuten
muutkin, esiintyvät joka teoksessa.

Eniten viehätyin Paavo Korpijaakon oopperasta kiinnostavimman musiikkinsa takia – maltillista, ei ollenkaan helppoa nykymusaa hienosti toteutettuna. Henkilöinä ovat Ilma, Jää, Luonto, Vesi, Kemiallisen tehtaan johtaja ja tämän assistentti. Suuri jääkuutio sulaa. Tehdas saastuttaa ympäristön, myrkyt tuhoavat luonnon ja tappavat tehtaanjohtajan. Assistentti (erinomainen ohjausidea tehdä hänestä innokkaasti säntäilevä koirapoika) pysäyttää tehtaan. Vedet elpyvät,
taivas kirkastuu. Ilman roolissa Anna Capiluppi kieppui ilmassa köyden varassa kuin akrobaatti ikään ja lauloi komeasti. Riemastuin Lukasz Kózkan kuulaisesti keppiä noutavasta Assistentista ja kummastelin Veden siniseen asuun kuuluvaa monenmuotoista putkistoa, joka sai miehen näyttämään pikemminkin avaruusoliolta.

Kaikkien laulajien vilpitön paneutuminen teosten kovinkin erilaisiin rooleihin, myös Tuhkajärvessä, ihastutti kriitikko Närhinsaloa. Kuva: Rolando Paolo Guerzoni

Trilogian ensimmäinen teos, Tuhkajärvi, kertoo tarinan samentuneesta järvestä ja onnettomasta rakkaudesta. Musiikki ei minua innostanut, korviini se kuulosti laiskalta, usein paikalleen juuttuneelta minimalismilta. Visualisointi luo joka teokseen kauniita näkymiä, jotka levittäytyvät myös salin puolelle. Johanna Takalon vaivaton korkeuksissa kuvioiva laulaminen ihastutti, samoin
jo kehumani Lukasz Kózkan äänellinen jämeryys sekä kaikkien laulajien vilpitön paneutuminen näihin kuten kaikkien teosten kovinkin erilaisiin rooleihin.

Toivon helmessä vakavasti sairastunut Perla – helmi – näkee painajaisen, jonka seurauksena hän lähtee Aasiaan ja vaikuttaa siihen, että grafiittikaivoksen pahat ympäristövaikutukset, jotka saivat syöpätapaukset lisääntymään, korjataan. Sieltä löytyy myös kasvi, joka voi auttaa häntä itseään parantumaan. Mukavan ilmeikkäästä musiikista tuli mieleen moni italialaissäveltäjä Giacomo Puccinista Gian Carlo Menottiin. Kaukaisen idän tapahtumissa sävelkieli saa hienoista maustetta aasialaisväritteisestä musiikista. Perlana Anna Capiluppi ihastutti kuten edellisissäkin rooleissaan. Tohtori Li, Elena Antonini, avasi yrttien merkitystä sairauksien hoidossa tummalla mezzosopraanollaan.

Kriitikko kehuu Toivon helmen musiikkia mukavan ilmeikkääksi. Kuva: Rolando Paolo Guerzoni

Kolmetoistapäinen yhtye ja laulajat pysyivät tarkasti ja innoittavasti johtaneen Jaan Otsin hyppysissä erinomaisesti. Oopperailta poikkesi mukavasti totutusta.

Ennen Aleksanterin Teatterin esityksiä 2. ja 3. toukokuuta oopperat oli jo nähty Modenassa, ja viimeiset esitykset ovat Gdanskissa tämän kuun lopussa. Onnea matkaan!

Lue lisää