Vihreät: Kehysriihen päätökset suosivat hyväosaisia ja lisäävät eriarvoisuutta
Vihreät kritisoi hallituksen kehysriihipäätöksiä epäreiluiksi ja taloudellisesti vastuuttomiksi. Puolueen mukaan veronalennukset suurituloisille toteutetaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja kehitysyhteistyön kustannuksella – eriarvoisuus syvenee sekä kotimaassa että globaalisti.
Johanna Kohvakka
Vihreät arvostelee hallituksen kehysriihessä tekemää päätöspakettia kovalla kädellä. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että veronalennuksia jaetaan samaan aikaan, kun peruspalveluista ja kehitysyhteistyöstä leikataan. Vihreiden mukaan hallitus valitsi ideologisen, eriarvoisuutta kasvattavan talouslinjan tilanteessa, jossa olisi tarvittu panostusta koulutukseen, osaamiseen ja vihreään siirtymään.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kyseenalaisti tiedotteessaan hallituksen linjan ristiriitaisuuden tuoreeltaan.
"Hallitus kohdisti ensin valtavasti kohtuuttomia leikkauksia juuri niihin suomalaisiin, joilla on jo kaikkein vähiten. Tänään tuo "pakko" leikata näyttää kadonneen", Virta toteaa.
"Kaiken leikkaamisen jälkeen hallituksella onkin varaa vähentää valtion tuloja mittavilla veronkevennyksillä. Tämä yhtälö kuulostaa hämmentävältä."
Virran mukaan hallitus ei panosta tuottavuuden tai osaamisen kasvuun, vaan ottaa riskin, joka ei todennäköisesti johda talouskasvuun.
Hallitus noudattaa käpertymisperiaatetta
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen pitää riihen päätöksiä jatkumona aikaisemmille epäonnistumisille.
"Hallitus maksattaa jälleen veronalennuksia myös hyvätuloisille leikkaamalla koulutuksesta ja köyhiltä", Tynkkynen sanoo tiedotteessa.
Lisäksi Tynkkynen arvostelee hallituksen kyvyttömyyttä edistää työperäistä maahanmuuttoa ja houkutella investointeja vihreään teollisuuteen.
Elinkeinoelämä on toistuvasti vaatinut hallitukselta toimia työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi. Myös asiantuntijoiden mukaan se olisi yksi tärkeimpiä tapoja vahvistaa Suomen taloutta.
”Riihi vahvistaa, että kokoomus on hallituksessa perussuomalaisen maahanmuuttopolitiikan vanki. Lakritsipiippujen sääntelyn kanssa näpertely ei paljoa auta, jos väestön ikääntyessä Suomi ei kykene houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Hallituksen käpertymisaatteen ja muukalaisvihamielisyyden maksajiksi joutuvat suomalaiset yritykset ja talous”, Tynkkynen moittii.
Leikkaukset osuvat myös maailman kaikkein köyhimpiin
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu puolestaan kiinnittää huomiota koulutusleikkausten vaikutuksiin ja kansainvälisen solidaarisuuden heikentämiseen.
Hopsun mukaan hallituksen talouskasvun lupaukset jäävät pahasti vajaaksi, sillä vastaukset osaamistason nostoon ovat olemattomia tai silmänlumetta. Päinvastoin - aiempien massiivisten ammattikouluihin kohdistuneiden leikkausten jälkeen vuorossa ovat korkeakoulut sekä kunnissa järjestettävä varhaiskasvatus ja peruskoulutus.
"Kokoomus on jälleen pettänyt koulutuslupauksensa. Hallituksen aiemmat panostukset perusopetuksen oppimisen tukeen syödään lähes kokonaan kuntien valtionosuuksien isolla leikkauksella. Vastaavaa kikkailua on laittaa lisää rahaa korkeakoulujen aloituspaikkoihin 100 miljoonaa, mutta samalla leikataan perusrahoituksesta vuoteen 2028 mennessä yhteensä lähes 120 miljoonaa", Hopsu ihmettelee.
Hopsu kritisoi myös hallituksen kehitysyhteistyöhön kohdistuvia lisäleikkauksia, joita nyt päätettiin 50 miljoonan euron edestä aiempien, yli miljardin, leikkausten päälle. Hänen mukaansa leikkaukset ovat pois maailman kaikista köyhimmiltä osuessaan kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen, ruoka-apuun ja ilmastokriisiin varautumiseen.
"Viedään kaikista köyhimmiltä, samalla kun kevennetään omien rikkaiden verotusta."
Kokoomuksen Suomessa kaikki eivät ole samassa veneessä
Myös valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö kuvaa kehysriihen linjaa räikeäksi epäoikeudenmukaisuudeksi, jossa talouspolitiikan painopiste on kääntynyt yhä vahvemmin hyväosaisten suosimiseen.
"Linja itsessään ei ole yllätys, mutta kyllä se härskiltä tuntuu tilanteessa, jossa niin moni suomalainen kamppailee pärjätäkseen arjessa hallituksen aiempien leikkausten ja alv-korotusten takia. Kokoomuksen Suomessa kaikki eivät ole samassa veneessä", Hyrkkö sanoo.
Hänen mukaansa yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä syö lähes miljardin euron verran valtion verotuloja, samalla kun koulutuksesta ja kehitysyhteistyöstä leikataan.
"Riihen päätökset paljastavat oikeistohallituksen talouspolitiikan todelliset kasvot. Kahden vuoden ajan hallitus on perustellut köyhyyttä lisääviä leikkauksia ”pakolla”. Nyt rahaa riittääkin suuryrityksiä ja hyvätuloisia suosiviin veroalennuksiin", Hyrkkö kritisoi.
