Ihmisoikeusperustaista sääntelyä asehankintoihin vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite vaatii lakia, joka velvoittaisi arvioimaan asehankintojen eettisyyttä ja ulkopoliittisia vaikutuksia. Taustalla on huoli muun muassa aseostoista Israelista, jota vastaan on vireillä kansanmurhasyyte ja joka on saanut tuomion palestiinalaisalueiden laittomasta miehityksestä.
Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä etenee eduskuntaan. Aloite ylitti 50 000 kannatusilmoituksen rajan pääsiäissunnuntaina.
Aloitteessa puolustushankintojen sääntelystä ehdotetaan lakia, joka toisi ihmisoikeusperustaisen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vastuullisen näkökulman Suomen puolustushankintoihin. Aloitteessa esitetään, että hankintapäätöksissä olisi jatkossa arvioitava aseiden alkuperämaan ihmisoikeustilanne ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutuminen.
Nykyisin puolustushankinnoista säädetään vuoden 2011 laissa, jossa korostuvat suorituskyky, hinta ja huoltovarmuus. Sen sijaan hankintamaiden ihmisoikeustilanteen tai ulkopoliittisten seurausten arviointia laki ei edellytä. Tämä poikkeaa selvästi aseviennin käytännöistä, joihin vaikuttavat muun muassa YK:n asekauppasopimus ja EU:n yhteiset kriteerit.
Aloitteen taustamuistiossa nostetaan esiin Suomen viimeaikaiset asehankinnat Israelista, joka on saanut tuomion laittomasta miehityksestään palestiinalaisalueilla ja jota vastaan on vireillä kansanmurhasyyte YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa. Muistion mukaan tällaiset kaupat voivat vaarantaa huoltovarmuuden, jos aseita valmistava valtio joutuu kansainvälisten pakotteiden kohteeksi tai priorisoi omia asevoimiaan toimitusketjuissa.
Aloite painottaa myös vastuullisuuden taloudellisia vaikutuksia. Se huomauttaa, että asehankinnat luovat pitkäaikaista riippuvuutta valmistajamaista, mikä voi rajoittaa Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa esimerkiksi pakotteita asetettaessa.
Aloitteessa ehdotetaan, että lakiin kirjataan velvoite noudattaa arvioinneissa "hyviä käytäntöjä", jotka perustuvat YK:n päätöslauselmiin ja riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoihin. Tällä pyrittäisiin varmistamaan arviointien johdonmukaisuus ja riippumattomuus.
Suomi on ollut aktiivinen toimija asekaupan kansainvälisessä sääntelyssä ja yksi YK:n asekauppasopimuksen aloitteentekijämaista. Aloitteen mukaan tämä linja tulisi ulottaa myös puolustushankintoihin, jotta Suomi pysyisi johdonmukaisena kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustajana.
