Subscribe to Our Newsletter

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn't arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks
Rasismia on tärkeää ymmärtää evoluutiobiologian valossa: esi-isille hyödyllisistä ennakkoluuloista nykypäivän yhdenvertaisuuteen
KUVA: Master1305

Rasismia on tärkeää ymmärtää evoluutiobiologian valossa: esi-isille hyödyllisistä ennakkoluuloista nykypäivän yhdenvertaisuuteen

Evoluution saatossa on ollut hyödyllistä pitää erilaisuutta uhkana ja suojella kaltaisiaan. Nämä käyttäytymismallit johtavat nyky-yhteiskunnassa haitalliseen syrjintään ja rasismiin. Tietoisuus tästä biologisesta perimästä voi antaa meille työkaluja asenteidemme ymmärtämiseen ja muuttamiseen.

Johanna Kohvakka

Rasismi on monitahoinen ilmiö, jonka juuret ulottuvat syvälle ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen historiaan. Evoluutiobiologian näkökulmasta tarkasteltuna rasismiin liittyvät käyttäytymismallit voidaan nähdä olevan peräisin varhaisilta esi-isiltämme, jotka elivät pienissä, tiiviissä ryhmissä. Näissä ryhmissä "me ja he" -ajattelun kehittyminen lisäsi selviämisen todennäköisyyttä tarjoten parempaa suojaa ulkoisia uhkia vastaan ja tehokkaampaa resurssien jakoa oman ryhmän sisällä.

Kun esi-isämme kohtasivat retkillään erinäköisen ihmisen, vaikkapa neandertalilaisen, ei ole vaikea uskoa, että oman lajin selviytymisen kannalta oli todellakin järkevämpää olla varuillaan, pitää vierasta uhkana ja ennen kaikkea suojata omiaan.

Tämä taipumus suosia niitä, jotka ovat samankaltaisia – ulkonäöltään, käyttäytymiseltään ja kulttuurisesti – on evoluution saatossa juurtunut syvälle mielemme rakenteisiin. Vaikka nämä mekanismit ovat mitä ilmeisemmin olleet hyödyllisiä menneisyydessä, nyky-yhteiskunnassa ne johtavat haitalliseen syrjintään ja rasismiin. Syrjintä ja eriarvoisuuden kokemukset aiheuttavat kohteilleen muun muassa ahdistusta, masennusta, huonommuuden tunnetta, syrjäytymistä sekä ammatillista ja taloudellista haittaa, jotka usein jättävät jälkensä yli sukupolvien.

Elämme nyt yhteiskunnassa, jossa meidän ei enää tarvitse kohdata erinäköisiä ihmisiä potentiaalisena uhkana vaan meidän on mahdollista tavoitella yhdenvertaista maailmaa, jossa ei ole väliä millaiseen kehoon tai mihin maanosaan syntyy. Yksinkertainen harjoitus asettua hetkeksi toisen asemaan, voi auttaa tässä. "Minä olisin voinut syntyä tummaihoiseksi lapseksi Kongoon - millaista maailmaa toivoisin itselleni?"

Tietoisuus tästä biologisesta perimästä voi antaa meille työkaluja käyttäytymismalliemme ymmärtämiseen. Nyky-yhteiskunnassa on mahdollista ja tärkeääkin opetella tunnistamaan ja torjumaan näitä biologisia taipumuksia, jotta voidaan edistää tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Kun tunnistamme, miten syvälle esi-isiemme varovaisuus ja ennakkoluulot ovat juurtuneet meihin, voimme paremmin muuttaa niitä käyttäytymismalleja, jotka eivät enää palvele meitä. On tärkeää huomata, että vaikka tällaiset mekanismit voivat selittää taipumusta ryhmäpreferensseihin, ne eivät enää oikeuta rasistista käytöstä tai asenteita.

Koulutuksen ja kasvatuksen avulla voimme kehittää empatiakykyämme ja oppia ymmärtämään kulttuurisia eroja. Koulutus, joka keskittyy monimuotoisuuden arvostamiseen ja toisten kulttuurien ymmärtämiseen, on tehokas keino vähentää ennakkoluuloja.

Lainsäädännöllä on myös tärkeä rooli rasismin vastaisessa taistelussa. Lait, jotka suojelevat vähemmistöjen oikeuksia ja edistävät yhdenvertaisuutta, ovat keskeisiä yhteiskunnan rakenteiden muokkaamisessa tavalla, joka ei enää tue syrjiviä käytäntöjä.

Tämän lisäksi yksilötasolla jokainen meistä voi toimia muutoksen agenttina. Voimme tunnistaa omat ennakkoluulomme, joita meillä kaikilla on ja työstää niitä. Voimme osallistua aktiivisesti kulttuurienväliseen vuoropuheluun. Voimme edistää antirasistista toimintaa omassa yhteisössämme niillä resursseilla, joita meillä on.

Antirasismi ei tarkoita sitä, että mitä tahansa tulee hyväksyä. Antirasismi ei tarkoita sitä, että kaikista tarvitsee pitää. Emmehän pidä kaikista omankaltaisistakaan ihmisistä. Antirasismi tarkoittaa sitä, että tehdään työtä, joka vähentää yhteiskunnan tasolla etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja, jotta kaikilla voisi joku päivä olla samat mahdollisuudet elämässä. On pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen, millaisen maailman haluamme luoda tänään, 20 vuoden tai 100 vuoden kuluttua syntyvälle ihmiselle.

Tilaa uusimmat jutut

Liittymällä jäseneksi tuet Verden toimintaa ja saat joka viikko uutiskirjeen!

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn’t arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Lue lisää