Saksan ja Ranskan tuki omille yrityksille ja vihreälle siirtymälle rapauttaa EU:n sisämarkkinoita

Pandemia avasi EU:ssa Pandoran lippaan, kun tiukkoja valtiontukisäädöksiä löysennettiin. Etenkin Saksa ja Ranska ovat avanneet rahahanat täysille ja ohjanneet satoja miljardeja euroja omille yrityksilleen. Euroopan komissio ehdottaa yhteistä tukirahaa sisämarkkinoiden pelastamiseksi.

16.1.2023 | Pääkirjoitus

Kilpailukomissaari Margrethe Vestager Kuva: European Union 2023

Euroopan unionilla on neljä perusvapautta; ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaa liikkuvuus EU:n 27 jäsenvaltion välillä.  Ehkä kaikkein vähiten seksikäs aihe on tavaroiden liikkuvuus, mutta juuri tämä eli sisämarkkinat on aivan keskeinen unionin toiminnalle.

Sisämarkkinoiden idea on poistaa kaupan esteitä maiden välillä, eikä EU:ssa ole tavaroille rajatarkastuksia eikä tullimaksuja. 500 miljoonan kuluttajan markkinat ovat elintärkeät muun muassa Suomelle, jonka viennistä noin 60 prosenttia ja tuonnista yli 70 prosenttia tapahtuu EU-maiden välillä.

Valtiontukien tiukka sääntely on tärkeä osa sisämarkkinoiden toimintaa ja erimaalaisten yritysten kilpailukykyä EU:ssa.  Käytännössä kaikkien valtiontukien pitäisi käydä Brysselissä, Euroopan komissiossa, arvioitavina ennen maksua. Poikkeuksia ovat olleet vaikkapa luonnonmullistusten tai vastaavien kriisien hoitoon ohjatut valtion varat. Muita poikkeuksia – kuten pk-yritystukia, työllisyystukia jne. – koskee perusteellinen poikkeusluettelo, ja loppujen lopuksi komissio valvoo ja tulkitsee näitä poikkeuksiakin.

Vuonna 2020 alkanut pandemia sotki monta asiaa ja ajoi EU:n muuttamaan pelisääntöjään terveyskriisin edetessä. Yksi isoista muutoksista koski valtiontukia, joiden ehtoja päätettiin väliaikaisesti höllentää.

Suomessakin on jaettu koronatukia yrityksille, mutta summat kalpenevat niiden satojen miljardien rinnalla, joita Saksa ja Ranska ovat tarjonneet energia-alalle, mikrosiruihin ja akkuyrityksille.

Pandemia pitkittyi ja sitten alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainassa ja sitä myöten Eurooppa ajautui energiakriisiin. Suomessakin on jaettu koronatukia yrityksille, mutta summat kalpenevat niiden satojen miljardien rinnalla, joita Saksa ja Ranska ovat tarjonneet energia-alalle, mikrosiruihin ja akkuyrityksille.

Euroopan komission kilpailukomissaari Margrethe Vestager varoittaa painavin sanakääntein sisämarkkinoiden pirstoutumisesta. Vestager tulee itse Tanskasta, joka muiden pienehköjen maiden tavoin on huolissaan kilpailutilanteen heikkenemisestä. Suomi kuuluu samaan joukkoon, sillä yritystukien lisääminen ei ole jo nopeasti velkaantuneelle maalle mahdollista eivätkä Suomen rahat yksinkertaisesti riitäkään kilpaan saksalaisten ja ranskalaisten kanssa.

Oman ikävän lusikkansa soppaan on lisännyt Yhdysvallat, joka on presidentti Joe Bidenin johdolla päättänyt tukea amerikkalaisia yrityksiä vihreän siirtymän pitkällä tiellä.  Jenkkien tukipaketti on 400 miljardia euroa ja sitä ei siis myönnetä muille kuin oman maan yrityksille Let´s make America great again -hengessä. Vihreän siirtymän teknologiaa kehitteleville, vientikohteita etsiville suomalaisyrityksille tämä on iso menetys.

Tilanteesta selviämiseen on vain huonoja vaihtoehtoja.

Jos EU:n nykyistä ”tilapäistä” valtiontukilepsuilua jatketaan, se rapauttaa sisämarkkinat ja herättää oikeutettua raivoa pienempien ja köyhempien jäsenmaiden joukossa.

Jos EU:ssa palataan vanhaan tiukkaan valtiotukikäytäntöön, eurooppalainen teollisuus jää amerikkalaisten jalkoihin.

Jos amerikkalaisten tuotteiden kauppaa EU-maihin estetään Bidenin tukipakettiin vedoten, ajaudutaan kauppasotaan, josta hyötyisivät lähinnä Kiina ja Venäjä.

Tätä vyyhtiä selvittääkseen Vestager on esittänyt EU:n voimien yhdistämistä REPower EU-hankkeen puitteissa. REPower EU lanseerattiin viime keväänä vähentämään riippuvuutta venäläisistä fossiilipolttoaineista ja edistämään vihreää siirtymää. Uudesta yhteisestä rahapotista jaettaisiin rahaa niin, että sitä riittäisi muillekin kuin Saksalle ja Ranskalle. 

Yhteistä rahaa jaossa kuulostaa houkuttelevalta, mutta sen yhteisen potin kerääminen ei herätä jäsenmaissa hurraahuutoja.  Velanotto EU:ssa ei ole läpihuutojuttu, eikä yhteinen teollisuuspolitiikkakaan miellytä niitä, jotka jo mielestään pärjäävät omillaan.  

Mutta eivät ne muutkaan vaihtoehdot houkuttele.

Leena Brandt

16.1.2023 13:35

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti