Syken pääjohtaja Leif Schulman: Kestävyysmurros on tarpeeksi voimakas sana, kestävä kehitys ei riitä

Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät sellaisella vauhdilla, että kestävä kehitys ei ole riittävän voimakas ilmaus. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman on ensimmäisen Syke-vuotensa aikana kirkastanut ja terävöittänyt keskuksen strategiaa. Avainsana on kestävyysmurros.

3.1.2022 | Ilmasto

Syken pääjohtaja Leif Schulman. Kuva: Kai Widell

Kestävyysmurros kuvaa sitä voimakasta ja perinpohjaista muutosta, joka tarvitaan. Esimerkiksi kestävyyssiirtymä, englanniksi sustainability transition, kuvaa hieman vähittäisempää muutosta ja kestävä kehitys on sellaista pikku hiljaa tapahtuvaa.”

Vallankumous menisi Leif Schulmanin mielestä kuitenkin jo liian pitkälle ja on poliittisesti latautunut. Siitä ei ole kyse.

”Muutokset eivät aina näy ihmisten elämässä niin isoina asioina. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto ei lopulta näy muutoksena kotitalouksille.”

Sähköistymistä tarjotaan ihmeratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siinä piilee Schulmanin mielestä väärinkäsitys. 

”Ilman muuta meidän pitää kuluttaa vähemmän energiaa ja myös vähemmän sähköä.”

Kestävyysmurros tarkoittaa muun muassa sitä, että yksittäisistä keinoista siirrytään kokonaisvaltaiseen ja pitkäaikaisvaikutuksia arvioivaan ympäristöpolitiikkaan. Tuotantoa ja kulutusta ja niitä ohjaavia rakenteita pitää tarkastella yhdessä. 

Tie kohti kestävämpää maailmaa kulkee monen etapin kautta ja edellyttää monen tason päätöksiä.

”Ihan kaikkia tarvitaan, poliittisia päättäjiä ja yksittäisiä kuluttajia ja yrityksiä.”

Schulman näkee merkittävänä draiverina, muutoksen ajurina, yritysmaailman –joitain fossiiliteollisuuden tahoja lukuun ottamatta. Yritykset katsovat tulevaisuuteen ja kykenevät tekemään nopeita käännöksiä. 

”Sijoittajat, start-upit ja teknologia-alan yritykset ovat kärjessä ja poliitikot tulevat perässä.”

Kärjessä ovat myös nuoret. Schulmanin mielestä nuorten aktivismi on parin kolmen vuoden aikana olennaisesti sparrannut päättäjiä. Greta Thunberg ja muut ympäristöliikkeen aktiivit ovat saaneet paljon aikaan – ja moni heistä on tulossa äänestysikään. 

Vuosi 2022 mittaa, mikä riittää

Vuosi sitten Schulman aloitti Sykessä, ja nyt hän odottaa isoja askelia vuodelle 2022. Yksi sellainen on Glasgow´n ilmastokokouksen seuranta. Kokouksessa päätettiin seurata valtioiden ilmastopäätöksien riittävyyttä vuosittain, eikä vain viiden vuoden välein.

Myös Suomessa hallitus seuraa päästövähennysten riittävyyttä lähikuukausien aikana.

”Toivon päätösten perustuvan tieteeseen, vaikka pelkään, että tarjolla on myös populistisia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia totuuksia.”

Isoille murroksille on tyypillistä jonkinlainen vanhan maailman joutsenlaulu, kun muutosvauhti tuntuu liialliselta ja kaikki vanha jotenkin turvalliselta. Schulman on kuitenkin toiveikas, käännös on tulossa vääjäämättä.

”Nyt pitää mennä eteenpäin ja maalata positiivinen kuva tulevaisuudesta. Ongelmat pitää tunnistaa ja esitellä niihin ratkaisuja ilman kaikki-on-pielessä -retoriikkaa.”

Tärkeää on myös muutoksen toteuttaminen niin, että elinkeinoja ja heikompiosaisia autetaan sopeutumisvaiheessa.

Kestävyysmurros – mitä se on? Poimintoja: 

  • Siirrytään yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta kokonaisvaltaiseen toimintaan.
  • Yhteiskunnan kaikki järjestelmät sovitetaan ripeästi ympäristön kantokykyyn.
  • Perustuu tutkittuun tietoon ja toteutetaan reilusti.
  • Pohjana kiertotalous ja jakamistalous.
  • Vähähiilinen asuminen, kestävä ruokajärjestelmä, liikkumisen uudet muodot ja hajautettu energiajärjestelmä ovat kytköksissä toisiinsa.
  • ”Meidän kaikkien kannattaa kyseenalaistaa vanhat rutiinimme. Kasvipainotteinen ruokavalio, liikkuminen lihasvoimalla, vaatteiden vuokraus ja tavaroiden yhteiskäyttö sekä edistävät hyvinvointiamme että tulevat meille edullisemmiksi kuin vanhat käytännöt.”

Lue lisää: SYKE Policy Brief – Näkökulmia ympäristöpoltiikkaan

Leena Brandt / Verde

3.1.2022 9:08

0 kommenttia

Lähetä kommentti