Kaupungit, tuulipölyttäjät ja hyönteispölyttäjät

Kaupungit houkuttelevat luovia osaajia kuin kukka mehiläistä. Miellyttävä asuinympäristö ja monipuoliset palvelut vetävät puoleensa. Kulttuuritarjonta on aina ollut vahva vetovoimatekijä kaupungeille.

25.11.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Pixabay

Tuulipölyttäjä on rationaalinen ja tehokas, mutta myös tylsän näköinen. Sen ei tarvitse houkutella tuulta, koska tuuli tulee tasapuolisesti kaikkialle.

Hyönteispölyttäjä käyttää hehkeän kukan tuottamiseen oikeastaan kohtuuttomasti energiaa. Se voi tuntua haaskaukselta, mutta evoluutio on osoittanut sen kannattavaksi. Ihminen näkee mehiläiselle tarkoitetusta kukkaloistosta vain osan, koska ihminen näkee vain osan mehiläisen näkemistä aallonpituuksista.

Kaupunkien on houkuteltava asukkaita ja erityisesti luovia osaajia vähän niin kuin kukka houkuttelee mehiläistä.

Suuren maaltapaon 1960- ja 1970-luvuilla kaupungit olivat tuulipölyttäjien asemassa. Tulijoita riitti kaikille, jotka pystyivät ottamaan vastaan. Rationaalisin ja tehokkain oli paras. Tuohon aikaan syntyivät betonilähiöt.

Enää asukkaita ei riitä kaikille kaupungeille. Nyt ne kilpailevat keskenään kuin hyönteispölyttäjät. Muutos on merkittävä. Ne kaupungit selviävät voittajina, joissa ihmiset haluavat asua.

Niinpä mukavat kaupungit menestyvät. Kaupunkien on houkuteltava asukkaita ja erityisesti luovia osaajia vähän niin kuin kukka houkuttelee mehiläistä.

Miellyttävä asuinympäristö houkuttelee samoin kuin monipuoliset urbaanit palvelut. Kannattaa rakentaa kaunista ja ihmisläheistä.

Kulttuuritarjonta on vahva vetovoimatekijä – on itse asiassa aina ollut. The Economist-lehti julkaisi jokin vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan ne kaupungit, joissa oli 1800-luvulla ooppera, ovat sittemmin menestyneet selvästi paremmin kuin ne muuten samanlaiset kaupungit, joissa ei ollut oopperaa. Varmaankin kaikkinainen kulttuurimyönteisyys olisi selittänyt menestystä yhtä hyvin, mutta oopperan olemassaolo tai sen puuttuminen oli helposti mitattava asia.

Toimiva, ihmisen mittakaavan mukainen keskusta raatimiehen toreineen on vanhojen kaupunkien vahvuus.

Urbaanit arvot ovat korostuneet asumisessa. Kaikki eivät halua asua kaupungin keskustassa eikä varmaankaan edes ihmisten enemmistö. Mutta aiempaa selvästi useampi haluaa, koska keskustoissa on kaikkea mielenkiintoista.

Tämä voi yllättäen parantaa pienten ja keskisuurten kaupunkien kilpailuasemaa. Niiden ruutukaava-alueella löytyy melkein kaikki se, mitä suurista kaupungeista – ei tosin juuri sitä oopperaa – samalla kuin olennaisesti suurempi osa asukkaista voi halutessaan asua ruutukaava-alueella. Jos haluaa asua omakotitalossa ruutukaava-alueen ulkopuolella, pienessä kaupungissa ei joudu kovinkaan kauas.

Porvoo, Tammisaari ja Rauma menestyvät paremmin kuin muuten olettaisi, koska eivät ole purkaneet kaunista vanhaa kaupunkia. Toimiva, ihmisen mittakaavan mukainen keskusta raatimiehen toreineen on vanhojen kaupunkien vahvuus.

Kulttuuri ei ole vain eduksi, se on välttämätöntä ­– taidemuseot, konserttisalit ja mielellään vähän skandaalinkäryinen teatteri.
Kaupunkien menestys on paljolti kiinni siitä, millaisia päättäjiä se on saanut, kuinka kaukonäköisiä ja kyvykkäitä nämä ovat.

Osmo Soininvaara

25.11.2021 11:24

0 kommenttia

Lähetä kommentti