Pohjoisen sellutehdashankkeet huonontavat ympäristön tilaa: Kemera-tuilla rakennetaan metsäteitä ja ojitetaan soita

Metsien hyödyntäminen metsäteollisuuden raaka-aineeksi on saanut tukea verovaroista jo 70 vuotta. Ympäristöväki kritisoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-tuen käyttöä muun muassa metsäteihin ja soiden ojituksiin. Tälle vuodelle varatuista ennätyksellisistä 58,8 miljoonan euron tuista jää kuitenkin 10 miljoonaa käyttämättä.

8.10.2021 | Ympäristö & Luonto

Uudet metsätiet on mitoitettu entistä järeämmille puunkuljetusrekoille. Kuva: Jukka Heikkinen/CC

Metsäautoteitä on Suomessa jo 160 000 kilometriä. Teillä on varmistettu puun saanti metsistä ja samalla metsien pirstaloiminen pieniksi ekologisiksi lohkoiksi. Vanhojen metsien rauhassa viihtyvät lajit ovat sitä myöten kadonneet.

Nyt kunnostettavat ja uudet tiet ovat entistä leveämpiä ja kestävämpiä, sillä puunkorjuussa käytettävä kalusto on entistä järeämpää. Täysperävaunullinen puurekka voi painaa lähemmäs sata tonnia ja on 20 metriä pitkä. Teillä myös ajetaan ympärivuotisesti, kun monet vanhat metsätiet olivat käytössä vain jäätyneinä talvella.

Yksi nykymenon arvostelijoista on Kari Alaniska, jonka oman Tervolassa sijaitsevan metsäpalstan läpi menevä metsätie muuttui suunnitelmissa huomattavasti muiden metsänomistajien toivomuksista.

”Nyt tehtiin kolme kertaa pitempi ja 16 metriä leveä tieväylä, jotta kemera-tuen ehdot täyttyvät. Olen vakuuttunut, että alkuperäisen suunnitelman muuttamisen motiivina on halu saada edullista materiaalia tientekoon, uusia työtilaisuuksia sekä varsinkin maksimoida tukien osuus.”

Alaniska liikkuu paljon Lapin luonnossa ja odottaa kauhulla Kemin uuden biotehtaan alkua.

”Metsien pirstoutumista, avohakkuita, lajikatoa, teitä ja ojituksia on luvassa lisää.”

Soiden ojitustuki loppumassa

Toinen ympäristöväen arvostelema Kemera-tukien kohti on soiden ojitukset. Ojia on kaivettu 1,4 miljoonaa kilometriä osin työllisyyden, osin puukauppojen vuoksi. Tuki loppuu parin vuoden kuluttua, mutta vielä kaksi vuotta siis sekä ennallistetaan soita että ojitetaan niitä lisää.

Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt kyseenalaistaa tukien käyttöä ja paikallisen metsähoitoyhdistyksen tapaa viedä hankkeita eteenpäin. Hänen mielestään metsäteitä rakennetaan pohjoiseen sellutehdashankkeita varten.

”Kun metsätie rakennetaan ja sen ympäriltä hakataan puut, niin koko alue on sen jälkeen talousmetsänä loputtomiin.”

Alueella jatkuu myös soiden ojitus veronmaksajien tuella eli Kemera-varoin. Rovaniemen Viiksjärvellä metsänhoitoyhdistys toteutti viime syksynä suo-ojitukset, joista nyt valuu suovesilietettä muikuistaan tunnettuun järveen.

”Prosessissa lähimaanomistajia, mökkiläisiä ja vesialueiden omistajia tiedotettiin ja kuultiin puutteellisesti. Mökkiläiset ovat pahana.”

Flöjtin mielestä Viiksjärven tapaus on malliesimerkki kemera-varojen väärinkäytöstä ja nyt suometsän liejut menevät Yleisradion Eränkävijät-televisio-ohjelmasta tunnettuun eräveteen ilman korvauksia mökkiläisille ja vesialueiden omistajille.

”Puut suometsästä polttaa Vapo. Kaiken hyvän lisäksi Metsähallituskin aikoo yhä ojittaa soita Lapissa 20 kilometriä vuonna 2022”, sanoo Flöjt.

Samanlainen prosessi oli menossa Jokilammella, mutta siellä mökkiläiset olivat tietoisia mahdollisuuksistaan. Vaikka suo-ojituksista tehty valitus kumottiin Rovaniemen ympäristölautakunnassa, juttu eteni Vaasan hallinto-oikeuteen. Ojituksia ei ole vielä aloitettu.

”Metsänhoitoyhdistykset haluavat käyttää kemera-rahoja, jotta niiden väki työllistyy. Etenkin suo-ojitukset ovat sellaisia, että vesialueiden omistajat, mökkiläiset ja muut, eivät saa mitään korvausta pilaantuneesta vesistöstä.”

Fljöt muistuttaa, että soiden myötä menevät marjapaikat, metsästysmahdollisuudet vähenevät ja vesissä kärsivät kalakannat ja esimerkiksi muikun kutualueet.

Tukea jää käyttämättä 10 miljoonaa euroa

Kemera-tuista käytettiin viime vuonna kolme miljoonaa euroa suometsän hoitoon ja metsäteihin 5,2 miljoonaa euroa. Valtaosa rahoista – yli 40 miljoonaa euroa – kului muihin metsänhoitotoimiin kuten harvennuksiin ja pienpuukorjuuseen.

Tukirahojen käyttö ei kuitenkaan ole lisääntymään päin vaan päinvastoin. Viime vuoden 55 miljoonan euron tuesta jäi käyttämättä viisi miljoonaa.

Tälle vuodelle rahoja varattiin ennätykselliset 58,8 miljoonaa euroa. Siinä oli erityinen 3,6 miljoonan lisä, joka oli tarkoitettu turvetta korvaavan pienpuun korjuuseen.

Nyt näyttää siltä, että vaikka metsäammattilaiset ovat asiaa markkinoineet, ei tuki käy kaupaksi. Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen arvioi, että tukea käytetään jopa hieman vähemmän kuin viime vuonna ja yli 10 miljoonaa tähän varatuista rahoista jää käyttämättä.

”Myös metsänhoitosuunnitelmia on tullut poikkeuksellisesti 25 prosenttia vähemmän kuin aiempina vuosina.”

Niskanen ei osaa arvioida mistä tukien käytön väheneminen johtuu.

Kemera loppuu 2023 ja se korvataan uudella metsätalouden kannustinjärjestelmällä.

Leena Brandt / Verde

8.10.2021 7:53

1 Kommentti

  1. No joo, onhan 16 metriä kieltämättä aika massiivinen ura. Ei metsätiestöstä suurin osa ole kuin korkeintaan puolet tuosta.

    Metsäteistä hyötyvät paljon muutkin kuin metsätalous. Kemera-tuetun metsätien käyttöä ei saa estää puomilla ainakaan ensimmäiseen 10 vuoteen ja useimmiten niitä ei estetä käyttämästä sen jälkeenkään. Kemera-tuettuja teitä ilmaiseksi käyttäviä ryhmiä ovat mm. marjastajat, sienestäjät, metsästäjät ja pelastuslaitos.

    Mitä tulee muuhun kemera-tuen käyttöön, tulevassa laissa kunnostusojitus on ilmeisesti poistumassa kokonaan. Kunnostusojituksia kuitenkin tarvittanee edelleen muun muassa vanhentuneiden vesiensuojelurakenteiden korjaamiseksi. Ojitetuilla soilla siirryttänee jonkin verran jatkuvaan kasvatukseen, mikä vähentää ojitusten kunnostustarvetta tulevaisuudessa. Pohjoisessa soiden suojelutilanne on muutenkin huomattavasti parempi kuin etelässä, kun pohjoisessa yli puolet soista jäi onneksi ojittamatta.

    Muu tuki menee suureksi osaksi taimikonhoitoon. Olisi epäviisasta jättää Pohjois-Suomeen synnytetyt taimikot hoitamatta ja nuoret metsät harventamatta. Ellei näitä toimia tehdä tarpeeksi, tuleva tukkipuun tuotanto vähenee huomattavasti. Jokainen hakkaamatta jätetty puukuutiometri vähentää kansantaloudessa pyörivää rahaa ja vientituloja. Porotkin saavat lisää jäkälää, kun sen tuotanto lisääntyy metsän harventuessa.

Lähetä kommentti