Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Pankit markkinoivat eettisiä rahastoja vastuullisina sijoituskohteina. Esitteissä kerrotaan miten yhtiöt on valittu mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja eettisyyden perusteella. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa, että mainoslauseiden taakse saattaa piiloutua myös eettisesti kyseenalaista liiketoimintaa, kirjoittaa Juha Lempiäinen.

11.3.2021 | Puheenvuoro

Kuva: Milo Toivonen

Omat säästöni olivat vuosia DanskeBankin Kestävä Arvo Osake K -rahastossa, jossa ”Varat sijoitetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattavien yhtiöiden osakkeisiin… Rahasto ei sijoita yhtiöihin, joiden pääasiallinen toimiala on alkoholi-, tupakka-, uhkapeli-, porno- tai aseteollisuus.”

Hälytyskellojen olisi kai pitänyt soida tuon pääasiallinen -termin kohdalla. Ainakin yksi rahaston yhtiöistä, TE Connectivity, valmistaa ja markkinoi tuotteitaan myös aseteollisuuden käyttöön.

Pyynnöstäni pankki välitti huoleni asiasta myös rahaston varainhoitajalle Generation Investment Managementille (IM). Rahastoyhtiö perusteli TE Connectivityn mukanaoloa mm. sillä, että ”yhtiö tekee myös niin paljon hyvää, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, että se ylittää aseteollisuus osuuden haitat”.

Ihmisten hyvinvointia uhkaavista asioista (esim. ydinaseet ja laiton huumekauppa) tulee pyrkiä aktiivisesti eroon. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on äärimmäisen tärkeää mutta se ei todellisuudessa ole millään tavalla sidottuna aseteollisuuteen.

TE Connectivity voisi siis jatkaa muuta toimintaansa ja luopua yhteistyöstä aseteollisuuden kanssa. Samoin Generation IM voisi lopettaa sijoittamisen kyseiseen yhtiöön. Näin ne eivät kuitenkaan ole tehneet.

Kyseinen ongelma koskee yhtälailla myös muita pankkeja ja sijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä.

Nordnetin eettisestä indeksirahastosta löytyvät mm. tupakkayhtiöt British American Tobacco  ja Philip Morris International sekä useampia oluen valmistajia. Ei ole myöskään montaa vuotta siitä kun mm. Nordean ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ydinaseisiin kohdistuneista sijoituksista nousi kohu.

Ase-, alkoholi- ja tupakkateollisuuden lisäksi mm. McDonald´s, General Mills, Kellogg, CocaCola, PepsiCO, Nestle sekä muita roskaruoan valmistajia on päässyt Nordnetin vastuullisten osakkeiden listalle.

McDonaldsin hiiliriski” tuskin on pieni, jos sen hampurilaisia varten teurastetaan miljoonia nautoja vuosittain.

Ehkäpä eettisten rahastojen esitteissä olisi hyvä mainita myös, että epäterveelliset ruoat aiheuttavat vuosittain noin 11 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

ESG-pisteytyksellä (environmental, social and governance) pyritään arvioimaan yhtiöiden vastuullisuutta. Pisteytyksiä laadittaessa otetaan huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita. Kuulostaa hyvältä.

Kuten myös ylläolevista esimerkeistä kuitenkin käy ilmi, niin valitettavasti pisteyttämiseen liittyy omat ongelmansa.

Esimerkiksi edellä mainittu aseiden osia valmistava TE Connectivity saa useista ESG mittareista korkeat pisteet. Herää siis huoli siitä, että kyseisiä pisteytyksiä käytetään paikoitellen vain yritysten julkisivun kiillottamiseen ja eräänlaisena markkinointikikkana.

Uskon kuitenkin, että näiden asioiden parissa työskentelee myös paljon ihmisiä, jotka pyrkivät oikeasti luomaan toimivan pisteytys- ja valvontajärjestelmän. Tätä ensiarvoisen tärkeää työtä kuitenkin selvästi riittää vielä.

Jos yhtiöiden tärkeimpänä tehtävänä nähdään voiton tuottaminen osakkeenomistajille, niin ajaudutaan helposti epäeettisiin ratkaisuihin. Yhteiskuntamme kaipaisikin laajempaa arvoreformia.

Useimmat meistä allekirjoittavat sen, että mm. toisten elävien olentojen hyvinvointi, yhteisöllisyys, myötätunto, mielenrauha, ja kestävä kehitys ovat tärkeitä asioita. Seuraava askel olisi se, että näistä tulisi myös yhteiskunnan toimintaa ohjaavia moraalisia normeja. Sääntöjä joista ei tule poiketa.

Tällaisten arvojen pohjalta tehdyt valinnat ohjaisivat yritysten toimintaa aidosti kestävään ja eettiseen suuntaan. Sitä kohti ponnistellessa.

 


Kirjoitus on julkaistu aiemmin kirjoittajan blogissa.

Juha Lempiäinen
Kirjoittaja on neurologiaan erikoistunut lääketieteen tohtori

11.3.2021 8:00

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon