2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut – Alviina Alametsä

Kuka? Alviina Alametsä on europarlamentaarikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Verden 2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut -juttusarja päättyy Alviina Alametsän tunnelmiin Euroopan parlamentista ja mielenterveystyön parista.

Onko EU ilmastopolitiikassa sankari, vai matalan riman ritari?

Onnistumiset: Tänä syksynä Euroopan parlamentti linjasi ilmastolaista, ja aiempaa huomattavasti tiukemmasta -60% päästövähennystavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Lopulta jäsenmaat tekivät ilmastolaista Vihreiden tai parlamentin esitystä vetisemmän kompromissin. Silti ilmastolaissa korotetaan selkeästi laillisesti sitovia päästötavoitteita, ja lisätään keinoja saavuttaa ne.

Ilmastolaki tuo EU:lle hiilibudjetin, riippumattoman tieteellisen neuvoston valvomaan EU:n ilmastopolitiikkaa, ja fossiilisten polttoaineiden tuet lopetetaan. Samalla EU on ryhtynyt toteuttamaan Vihreän kehityksen ohjelmaa, ja ilmastokriisin torjumista koronaelvytysrahojen avulla.

Mahalaskut: Valitettavasti ilmastoasioissa ollaan myös otettu takapakkia. Vain kaksi viikkoa parlamentin ilmastolakiesityksen jälkeen sama porukka hyväksyi kannat maatalouspolitiikan uudistamiseen (CAP). Ne taas olivat pahasti ristiriidassa ilmastolakiesityksen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Maatalouden tukemiseen käytetään noin kolmasosa koko EU:n budjetista.

Tässä olisi tärkeä tilaisuus tukea kestävää maataloutta, jolla torjutaan ilmaston ja ympäristön tuhoa, eikä vauhditeta sitä. On noloa, että parlamentti antaa Greta Thunbergin puheille raikuvat aplodit, mutta luopuu ilmastotavoitteista, kun on aika tehdä käytännön päätöksiä.

Mielenterveys on noussut tänä vuonna aiempaa suuremmaksi puheenaiheeksi. Mutta saako mielenterveyden apua yhtään helpommin?

Onnistumiset: Olen iloinnut tänä vuonna valtavasti viesteistä, joissa on kerrottu Mieppi-klinikan tuoneen apua synkimmältä hetkellä. Helsinkiin on avattu valtuustoaloitteeni pohjalta jo kaksi avointa mielenterveysklinikka Mieppiä, joihin voi vain kävellä sisään, kun tarve on itsellä tai läheisellä suurin. Mieppiin ei tarvitse jonottaa kuukausia, vaan lyhytterapiaa ja keskusteluapua saa välittömästi ja maksutta.

Samanlaisia aloitteita on tänä vuonna tehty ympäri Suomea, Oulusta Tampereelle ja Turkuun. Valtuusto päätti toisen aloitteeni pohjalta suosittaa myös mielenterveyden ensiapukoulutuksen kokeilemista kouluissa ysiluokkalaisille. Tämä idea tuli nuorilta itseltään, ja on ehtinyt levitä jo muuallekin Suomeen. Kunnat ottavat hitaasti mutta varmasti askelia mielenterveyden parempaan hoitoon ja huomiointiin.

Mahalaskut: Katseet kääntyvät kansalliselle tasolle, jossa olisi tänä vuonna ollut tärkeä mahdollisuus ryhtyä korjaamaan ylikuormittuneita mielenterveyspalveluita Terapiatakuulla. Mielenterveysalan järjestöjen yhteinen Terapiatakuu-kansalaisaloite, jota vedin työkseni, on jäänyt jumiin eduskunnan käytäville, vaikka lähes kaikki kuuluttavat kannattavansa sitä.

Koronakriisi hidastaa monia päätöksiä, mutta hoitoonpääsyn helpottaminen olisi juuri nyt keskeistä: tämä vuosi on alustavien tietojen perusteella lisännyt itsemurhien määrää, perheväkivaltaa, yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Monta tragediaa voitaisiin välttää laittamalla palvelut kuntoon. Jos sitä ei tehdä, kriisin jäljistä kärsitään vielä pitkään.

Suljettuja ovia, pelkoa ja pitkiä kokouspäiviä: millaista on MEPin arki pandemian keskellä?

Onnistumiset: Vuosi on ollut vuoristorataa. Vastaanotin europarlamentaarikon tehtävän harmillisen Brexitin jälkeen. Muutin kuitenkin innolla Brysseliin. Iloitsin paikasta EU:n ulkoasiainvaliokunnan nuorimpana jäsenenä, ja ainoana suomalaisena. Sitten ensimmäiseksi tehtäväksi tuli ratkoa yhdessä globaalia pandemiaa ja sen seurauksia. Suurvaltojen väliset jännitteet ja kansainvälisen politiikan kaoottisuus vaikuttivat kasvavan.

Mielessäni oli sotien mahdollisuus, ihmisten työttömyys, terveys, yksinäisyys, ja lisääntynyt väkivalta. Osa kriiseistä on vältetty, osan seurauksia korjataan pitkään. Olen yrittänyt pitää MEPinä rauhan ja ihmisoikeuksien puolta, ja monin paikoin olemme saaneet läpi onnistuneita esityksiä. Työssäni olen päässyt edistämään myös nuorten roolia rauhassa ja konfliktien ratkaisussa.

Mahalaskut: Kun olin ensimmäistä kertaa menossa ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen, vartijat eivät uskoneet, että olen valiokunnan jäsen, vaikka he kuinka lukivat kulkukorttiani. Olin liian nuori, ja liian nainen. Minua nolotti, vaikka ei kai olisi syytä. Lopulta miespuolinen meppikollega auttoi minua pääsemään sisään.

Tämä ei ollut ainoa kerta, kun rakenteellinen syrjintä näkyy Euroopan parlamentissa. Ensi vuonna yritän kerätä rohkeutta puhua siitä enemmän. Vuotta 2020 ovat yleisesti värittäneet monet rasistiset, seksistiset ja syrjivät puheenvuorot. Kriiseistä selvitään parhaiten yhdessä. Toivon, että ensi vuonna vihapuheelle jää Suomessa, EU:ssa ja maailmalla vähemmän tilaa.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.